Osallistuva budjetointi

Mikkelin kaupunki haki ja sai valtiolta perintöä perillisittä kuolleen henkilön kuolinpesästä. Kaupunki haki perintöä käytettäväksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Kaupungin tekemä hakemus perustui osallistuvan budjetoinnin ideaan ja perinnön arvo on noin 400 000€.

Perintöä haettiin lasten ja nuorten käyttöön, mutta tarkka käyttökohde jätettiin nimeämättä, vaan todettiin, että lapset ja nuoret itse saavat määritellä, mihin haluavat varat käyttää. Varat käytetään osissa. Vuosittainen enimmäismäärä on 30 000 euroa.

Nuorisovaltuusto kerää esityksiä varojen käytöstä jatkuvan haun periaatteella. Myös lasten parlamentti osallistuu vuosisuunnitelman tekemiseen. Vuosisuunnitelman tekemiseen otetaan mukaan lapsia ja nuoria mahdollisimman laajasti erilaisilla menetelmillä. Eli kuka tahansa lapsi tai nuori voi ehdottaa rahaston käyttöideoita.

Ehdota lomakkeella, miten mielestäsi lasten ja nuorten hyvinvointia voitaisiin tukea ja syrjäytymistä ehkäistä!

Päätösprosessi:

  1. Ideoiden kerääminen yksityishenkilöiltä ja lasten ja nuorten yhteisöiltä jatkuvalla haulla.
  2. Nuorisovaltuusto käsittelee ideat noin 4 kertaa vuodessa ja valitsee ne ideat, jotka toteutetaan. 
  3. Kaupunginjohtaja tekee nuorisovaltuuston ehdotuksesta päätöksen.
  4. Ideat laitetaan toteutukseen ja työhön etsitään tekijät.

Mitä ihmettä on osallistuva budjetointi? Lue lisää!

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat
otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan
keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Osallistuvaan budjetointiin ei ole yhtä ainoaa oikeaa
menetelmää. Sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin.

Osallistuvaa budjetointia voidaan käyttää monissa
erilaisissa tilanteissa, monenlaisten tarpeiden ja
ongelmien ratkaisemisessa. Sitä voidaan hyödyntää,
kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi
investoinneista tai palveluista.