Autistisen nuoren murrosikä

Terveys & ihmissuhteet

KYSYMYS

VASTAUS

Hei ja kiitos kysymyksestäsi!

Autismin kirjo on laaja, ja se näkyy ihmisillä yksilöllisesti. Autismin lisäksi jokaisen ihmisen oma persoona vaikuttaa siihen, miten hän näkee ja kokee ympäristön.

Ihminen kasvaa ja kypsyy koko elämänsä ajan- edes aikuisena et ole valmis, vaan jatkuvasti tulee uusia asioita, jotka vaativat kehittymistä ja kasvattavat itseä.  Siirtymä nuoresta aikuiseksi kestää noin parikymppisestä noin kolmeenkymmeneen ikävuoteen. Siirtyminen voi sujua lähes huomaamatta. Aikuisuuden voi kuitenkin ajatella alkavan täysi-ikäistymisen, kotitaustasta itsenäistymisen ja taloudellisen riippumattomuuden saavuttamisen myötä. Aikuiseksi tullaan siis tekemällä ja saavuttamalla niitä asioita, joita vallitsevassa kulttuurissa tyypillisesti pidetään aikuisikään kuuluvina. Silti aikuisenakin voit nauttia ihan samoista asioista mistä lapsena nautit, kuten esim. satujen lukemisesta tai keinumisesta. Aikuisiakin on hyvin erilaisia ja eri tasolla. Voit lukea lisää aikuisuuden eri tasoista täältä.

Lasten murrosiät ovat erilaisia. Olipa lapsi temperamentiltaan millainen tahansa, ennustaminen siitä, millainen hänen murrosiästään tulee, on lähes mahdotonta. Siihen vaikuttavat monet asiat, kuten millainen kaveriryhmä hänellä silloin on, millaisia tapahtumia on hänen varhaishistoriansa tunneilmapiirissä tapahtunut, millaisia tunteiden kanssa pärjäämisen malleja hän on oppinut, miten voimakas hänen tunteita ohjailevien aivoalueittensa kasvupyrähdys sattuu olemaan ja millainen joustavuus vanhemmilla on antaa tilaa murrosikäisen ailahteluille. Jos kaikki menee hyvin, niin se on hyvä, kunhan kaikilla perheenjäsenillä on aidosti hyvinvoinnin, elämänhallinnan ja merkityksellisyyden kokemus ilman suoritepakkoa, kyky tehdä työtä, rakastaa ja nauttia. Murrosikäinen kiukkuinen lapsi on tosissaan, ja kiukku kertoo usein siitä, että hän tarvitsee kipeästi tunnetaitoja, tunteiden sietämistä mallintavia aikuisia, jotka eivät hylkää (vaikka rajoittavat ja antavat tilaa kaikille tunteillekin) sekä rauhoittumisen apua, jotta jossain vaiheessa pystyisi hahmottamaan asioita laajemminkin kuin omasta tunnevinkkelistä.

Silloinkin, kun nuorten naisten diagnosointi on verrattain ”helppoa”, he kohtaavat useita haasteita kehityksessään – erityisesti sosiaalisia.  Murrosikä on luonnollisesti haastavaa aikaa monille lapsille, mutta se on usein erityisen vaikeaa autismikirjon tytöille. Useat heistä pärjäävät vielä ala-asteen yksinkertaisten ystävyyssuhteiden maailmassa, mutta seinä tulee usein vastaan ala-asteen lopussa ja yläasteelle siirryttäessä, kun he astuvat tyttöjen välisen ilkeilyn ja flirttailun ja seurustelun hankalaan ja hienovaraiseen maailmaan. Murrosiän mukana tulee myös odottamattomia muutoksia, kuten rintojen kehitys, mielialan vaihtelut ja kuukautisten alkaminen – ja autismikirjon ihmiset vihaavat yli kaiken muutoksia, jotka tapahtuvat varoittamatta.

Sosiaalista elämää voi ajatella usealla eri tavalla. Autistiset henkilöt, jotka eivät vaikuta olevan kiinnostuneita sosiaalisesta elämästä, eivät luultavasti mieti jatkuvasti, mistä he jäävät paitsi – mutta yksinäisyys piinaa jatkuvasti sosiaalista yhteyttä kaipaavia autismikirjon ihmisiä, jotka eivät saa sitä. Niin kauan kuin itselläsi on hyvä olla sekä seksuaalisuuteen että seurusteluun liittyvissä asioissa, ei sinun tule olla huolissaan. Jokainen ilmentää omaa seksuaalisuuttaan omalla tavallaan, juuri niin usein tai vähän kuin haluaa, sellaisin keinoin kuin haluaa. Toki jos asioita tekee toisen tai toisten kanssa, silloin on myös muiden tunteet ja rajat otettava huomioon. Mikäli sinulla ei ole halua seurusteluun tai seksuaaliseen kanssakäymiseen toisen kanssa ja olet asiaan itse tyytyväinen, ei sinulla ole syytä huoleen. Jokainen on yksilö- niin kauan kun pystyt toteuttamaan elämääsi haluamallasi tavalla ja koet olevasi onnellinen, ei sinulla ole hätää.

 

Lämpimin terveisin,

Po1nt / Asta