SOS

Mitä tehdä?

Suomen Punainen Risti on tuottanut kattavan ohjestuksen kriisistä selviämiseen. Tällä sivulla kyseisiä ohjeita on käytetty pohjana.

In English you can find information here.

Toimi näin kriisissä

Jokainen reagoi äkillisiin ja järkyttäviin tapahtumiin yksilöllisesti.

Vaikka jokainen reagoi kriiseihin yksilöllisesti, yleisten kriisireaktioiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään omia tuntemuksia tai toisen ihmisen käyttäytymistä järkyttävän tapahtuman jälkeen. On myös hyvä muistaa, että reagoiminen on luonnollista ja normaalia.

Reagoimalla ja käymällä tapahtumaa mielessäsi tai puhumalla siitä työstät omaa kokemustasi. Vähitellen toivut järkyttävästä kokemuksesta ja huomaat, että elämä jatkuu, joskin ehkä erilaisena kuin ennen tapahtunutta.

Näin voit itse auttaa itseäsi kriisitilanteessa

  • Muistele, millä myönteisillä keinoilla olet aiemmin selviytynyt vaikeista tilanteista. Muistuta lempeästi itseäsi, että selviät myös nykyisestä tilanteesta.
  • Puhu muille kokemuksestasi. Kerro, mitä ajattelit ja tunsit tapahtuman aikana ja sen jälkeen. Puhumalla työstät ikävää kokemustasi.
  • Pelottavat ja omituisiltakin tuntuvat tuntemukset kannattaa ilmaista. Itkeminen helpottaa.
  • Kuuntele, mitä läheisesi tuntevat ja ajattelevat. Tapahtuma on ehkä vaikuttanut myös heihin.
  • Aseta tärkeimmät omat ja läheistesi tarpeet – esimerkiksi syöminen ja nukkuminen – etusijalle. Jos mahdollista, jatka opiskelua ja pidä kiinni vanhoista rutiineista. Koulussa kerro järkyttävästä kokemuksestasi opettajallesi tai koulun muulle henkilökunnan jäsenelle, jotta he ymmärtäisivät olosi.
  • Joskus on helpompi ilmaista tunteitaan tekemällä kuin puhumalla. Piirrä, maalaa, kirjoita, soita tai liiku.
  • Liikunta tekee hyvää, koska se laukaisee jännitystä. Rivakka kävelylenkki joitain tunteja ennen nukkumaanmenoa voi auttaa nukahtamista.
  • Järkytys muuttaa kehon vireystilaa, jonka seurauksena nälän tunne saattaa hävitä. Muista siis syödä.
  • Vältä alkoholia ja rauhoittavia aineita.
  • Epätavallisten tilanteiden aiheuttamat kriisireaktiot muuttuvat ja lievittyvät ajan myötä.
Henkilö halaa toista tukien ja turvaa antaen. Halattavalla on silmät kiinni ja pää nojaa toisen rintaa vasten. Mustavalkoinen kuva. Avainsanoja: mieli, mielenterveys, hyvinvointi, apu, tuki, kaveruus, halaus, turva, rauha

Hae ammattiapua, jos:

  • Koet jatkuvasti ahdistusta, masennusta tai jännittyneisyyttä.
  • Unettomuus tai katkonainen uni on jatkuvaa.
  • Keskittyminen on hankalaa.
  • Työnteko tai opiskelu ei suju tai arjen perusasioista huolehtiminen tuntuu vaikealta.
  • Sinulla on fyysisiä oireita, joihin ei löydy syytä.
  • Sinulla ei ole ketään, kenelle puhua.
  • Ihmissuhteesi kärsivät, eristäydyt.
  • Koet käyttäytyväsi arvaamattomasti tai menetät helposti itsehillintäsi.
  • Sinulla on ollut mielenterveyden häiriö tai lääkitys ennen järkyttävää tapahtumaa ja koet tarvitsevasi apua.
  • Olet kadottanut elämänhalusi.
  • Käytät liikaa lääkkeitä, alkoholia tai muita päihteitä.
  • Sinulla on itsetuhoisia ajatuksia tai epäilet, että saattaisit vahingoittaa muita.

 

Ammattiapua saat terveyskeskuksen tai oppilashuollon kautta.

Näin voit auttaa kaveria kriisissä

Kriisireaktiot tilanteen aikana ja heti sen jälkeen

Psyykkinen sokkitila on mielen keino suojautua tapahtuneelta ja keskittää ihmisen voimavarat selviytymiseen ja toimintaan.

Sokki voi ilmetä muun muassa:

  • Aika tuntuu pysähtyvän.
  • Olo on turta ja epätodellinen, tunteita ei välttämättä juuri ole.
  • On vaikeaa ajatella selkeästi.
  • Osalle ihmisistä tulee fyysisiä oireita, kuten huimausta, pahoinvointia, vapinaa ja hikoilua. Syke ja hengitys voivat nopeutua.

Ihminen voi ajautua sokkitilaan järkyttävän tapahtuman aikana tai heti sen jälkeen.

Voit tukea sokissa olevaa auttamalla häntä rauhoittumaan ja varmistamalla, että hän on turvassa. Tärkeää on kuunnella toista ja tarvittaessa ohjata sokissa oleva avun piiriin. 

kaksi henkilöä istuu tuolilla käsi kädessä. Kuva otettu ylhäältä

Myöhemmin kriisin jälkeen

Päiviä ja viikkoja järkyttävän tapahtuman jälkeen ihminen voi kokea

  • Helpotusta
  • Surua ja vihaa
  • Syyllisyyttä omasta selviytymisestä ja muiden menetyksistä
  • Pelkoa tapahtuman toistumisesta
  • Kyvyttömyyttä tehdä päätöksiä ja suunnitella arkeaan
  • Ulkopuolisuuden tunnetta ja vaikeuksia kertoa tuntemuksistaan muille
  • Fyysisiä oireita, kuten kipuja, ruokahaluttomuutta ja univaikeuksia.

Kriisireaktiot viikkojen ja kuukausien kuluttua tapahtuneesta

Kun järkyttävästä tilanteesta on kulunut viikkoja ja kuukausia, useimmat alkavat hyväksyä elämässään tapahtuneet muutokset ja sopeutua niihin. Pelko, viha, ahdistus, ärtyneisyys, suru ja toivottomuus ovat kuitenkin normaaleja tunteita. Pitkäkestoiset stressireaktiot ovat merkki ammattiavun tarpeesta.

Stressireaktioita voivat olla esimerkiksi

  • Yliaktiivisuus, jatkuva puuhailu
  • Passiivisuus ja eristäytyminen muista
  • Korostunut valppaus ja ylisuojeleva suhtautuminen läheisiin
  • Ruokahalun ja unirytmin muutokset

Kriisireaktiot vuosien kuluttua tapahtuneesta

Useimmat toipuvat kriisitilanteista ja sopeutuvat niiden tuomiin elämänmuutoksiin. Jotkin järkyttävästä tapahtumasta muistuttavat tilanteet voivat kuitenkin laukaista stressireaktion. Suru on normaali reaktio menetykseen. On tärkeää muistaa, että surulle ei ole aikataulua. Jos surusta yli pääseminen tuntuu kuitenkin ylivoimaiselta, selviytymiseen voi tarvita apua mielenterveyden ammattilaiselta.

Koskaan ei ole liian myöhäistä hakea apua.

Punahiuksinen nuori istuu kesäisen puiston penkillä sivuttain jalat lyhythiuksisen nuoren sylissä. He katsovat yhdessä puhelinta samalla kuin lyhythiuksisen nuoren käsi on punahiuksisen olkapäällä. Avainsanoja: kaveruus, seurustelu, sateenkaarevat, kesä, apu, tuki, vapaa-aika, loma, some

Apu- ja tukipalvelut

Kaipaatko apua tai tukea? Useat eri tahot ovat valmiita auttamaan sinua. 

Etelä- Savon
sosiaali- ja kriisipäivystys

avoinna 24 / 7

044 794 2394
Sosiaalipäivystykseen kuuluvat kriisi- ja hätätilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaaliviranomaisen apua ja tukea.

Pohjois-Savon
sosiaali- ja kriisipäivystys

avoinna 24 / 7

092 525 0111
Sosiaalipäivystykseen kuuluvat kriisi- ja hätätilanteet, joissa tarvitaan kiireellisesti sosiaaliviranomaisen apua ja tukea.


kriisipuhelin

avoinna 24 / 7

092 525 0111
MIELI ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä. Voit soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti.


112 hätäkeskus

avoinna 24 / 7

112
Hätänumeroon soitetaan vain kiireellisissä hätätilanteissa, joissa tarvitaan auttavia viranomaisia. Jos tilanne on vakava ja uhkaa ihmishenkeä, ota yhteys 112.

Mieli.fi

Keskusteluapua kriiseissä ja vaikeissa elämäntilanteissa matalalla kynnyksellä ja ilman lähetettä.
Mieli

Lasten ja nuorten puhelin

Älä jää yksin huoliesi kanssa. On tärkeää hakea ajoissa apua. Päivystämme
ma- pe klo 14-20 sekä la- su klo 17-20.
MLL

Nuorten netti

Älä jää yksin huoliesi kanssa. On tärkeää hakea ajoissa apua.
MLL

Lasten ja nuorten chat

Chatissa voit jutella luottamuksellisesti ja nimettömästi vapaaehtoisen päivystäjän kanssa, ihan mistä tahansa aiheesta.
Chat on auki jokaisena päivänä klo 17–20.
MLL

Sekasin chat

Sekasin-chatissa voit keskustella mieltäsi askarruttavasta kysymyksistä tai aiheista nimettömänä ja luottamuksellisesti. Välitämme sinusta ja siitä, mikä sinua mietityttää.
sekasin

Mielenterveystalo

Mielenterveyden ongelmiin kannattaa hakea apua. Apua on tarjolla monenlaisiin tilanteisiin. Tällä sivulla voit arvioida, millainen apu sopisi sinun tai läheisesi tilanteeseen.