- Sivu päivitetty 23.4.2024
Menu
Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO) on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. Ohjelmassa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina.
VANUPO-ohjelmasta on tehty päätös vuosille 2024-2027.
Vuosille 2024–2027 VANUPO toteuttaa pääministeri Orpon hallituksen ohjelman kirjauksen: ”Hallitus laatii laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi. Vahvistetaan moniammatillista työtä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.”
Ohjelmaa toteutetaan laaja-alaisin toimenpitein ja hallinnonalojen rajat ylittäen keskittyen edellä mainittuihin hallitusohjelman mukaisiin tavoitteisiin. VANUPO:n avulla hallitus tiivistää nuorten hyvinvointityön poikkihallinnollista johtamista.
Päätöksen pääset lukemaan alla olevasta painikkeesta.
Ammattilaisille ja huoltajille suunnatuista tapahtumista ja koulutuksista kerrotaan täällä.
Po1ntin ohjausryhmän tehtävä on ohjata Po1ntin toimintaa ja sen kehittämistä. Ohjausryhmän jäsenet koostuvat Po1nt verkoston kuntien edustajista, yleensä esihenkilöistä. Jokaisella jäsenellä on sanavalta ja mahdollisuus ilmaista toiveitaan ja kehittämisideoitaan OHRYssä.
Yhteiskehittämismalli, eli käytännössä ajatusten ja ideoiden jakaminen sekä päätösvallan käyttäminen, on Po1ntin selkäranka, mikä pitää toiminnan pystyssä ja ajantasaisena.
Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa sekä tarvittaessa.
Nuoret ja rikollisuus on noin 12-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattu palvelu, joka sisältää tietoa lasten ja nuorten kohtaamista rikoksista, testejä, joiden avulla voi paremmin ymmärtää milloin rikoksen määritelmä täyttyy sekä neuvoja, kuinka toimia jos on kohdannut rikoksen.
Nuoret ja rikollisuus -palvelu toimii apuna myös nuorten kanssa toimiville ammattilaisille, niin järjestö- kuin viranomaistyössä sekä koulujen oppimateriaalina.
Po1ntilla toteutettiin 12.3.-25.03. välisenä aikana kysely, jolla pyrittiin kartoittamaan 13-29-vuotiaiden nuorten näkemyksiä Po1ntin vertaisnuoritoimintaa kohtaan. Tavoitteena oli kartoittaa sitä, mitkä tekijät nuoria voisivat parhaiten motivoida toimintaan mukaan ja mitkä tekijät nuoret kokevat esteeksi osallistumiselle. Kyselyllä kerättiin myös muuta tietoa vertaisnuoritoiminnan järjestämisen tueksi.
Vastauksista vertaillaan ikäryhmiä keskenään sekä miehiä ja naisia keskenään. Kyselyyn vastasi ainoastaan yksi nuori, joka identifioituu joksikin muuksi, joten ei-binääristen nuorten osalta tietoa on liian vähän vertailtavaksi.
Naisten ja miesten välillä ei ollut eroa siinä, kuinka todennäköisesti he olisivat valmiita lähtemään mukaan toimintaan tai kuinka korkeaksi he kokevat kynnyksen osallistumiselle. Vastausten perusteella miehillä oli enemmän kokemusta vapaaehtoistyöstä, kuin naisilla. Toisaalta miehet eivät naisia useammin olleet varmoja, ovatko vapaaehtoistyötä aiemmin tehneet. Miehet kokivat useammin esteeksi osallistumiselle sen, etteivät ymmärtäneet vertaisnuoritoiminnan ideaa. Miehet useammin eivät kokeneet, että toimintaan osallistumiselle olisi mitään esteitä.
Naisille oli huomattavasti miehiä tärkeämpää, että toiminnassa olisi jo valmiiksi joku kaveri mukana. Naiset myös kokivat huomattavasti useammin sosiaalisten tilanteiden jännittämisen esteeksi osallistumiselle. Naiset olivat valmiita käyttämään enemmän aikaansa kuukaudessa toimintaan. Motivaatioiden osalta naisia kiinnosti enemmän mahdollisuus täyttää vapaa-aika mielekkäällä tekemisellä ja he myös motivoituivat useammin siitä, että ovat itse saaneet apua sitä tarvitessaan. Naisia kiinnosti myös enemmän mahdollisuus osallistua ilmaiseksi erilaisiin tapahtumiin, kun taas miehiä kiinnosti enemmän kokemus vaikuttamistyöstä, jota voisi tulevaisuudessa hyödyntää esim. CV:ssä.
Ikäryhmistä todennäköisimmin valmiita toimintaan osallistumiseen olivat 13-15-vuotiaat ja 22-25-vuotiaat ja epätodennäköisimmin 26-29-vuotiaat, joskin kiinnostusta vaikutti olevan jonkin verran kaikissa ikäryhmissä. Kynnys osallistua toimintaan oli huomattavasti korkeampi vanhemmilla ikäryhmillä. He myös jännittivät enemmän sosiaalisia tilanteita ja kokivat ajanpuutteen esteeksi toimintaan osallistumiselle useammin, kuin nuoremmat ikäryhmät. Nuoremmilla ikäryhmillä oli huomattavasti useammin kokemus puutteellisista teknisistä taidoista. Ainoastaan 13-18-vuotiaiden ikäryhmissä ei koettu olevan mitään esteitä toimintaan osallistumiselle. Kaverin toiminnassa mukana olon tärkeys nuoren halukkuudelle osallistua kasvoi sitä mukaa, mitä vanhempi nuori oli.
Aiemmin tehdyllä vapaaehtoistyöllä ei ollut vaikutusta siihen, haluaako nuori osallistua vertaisnuoritoimintaan.
Kyselystä saatiin motivaatioiden ja esteiden kartoittamisen lisäksi muutakin oleellista tietoa toiminnan järjestämisen tueksi. Suurin osa nuorista (40 %) olivat valmiita käyttämään kuukaudessa vertaisnuoritoimintaan aikaansa 4-6 tuntia kuukaudessa. 33 % nuorista olivat valmiita käyttämään aikaansa 1-3 tuntia kuukaudessa. Vertaisnuoritoiminnasta ilmoittamisen tulisi nuorten mielestä tapahtua mieluiten joko Po1ntin Instagramissa tai Facebookissa, kouluissa tai nuorisotiloilla nuorisotyöntekijöiden jakaman tiedon kautta.
Toiveita tai ideoita kysyttäessä nuoret toivoivat matalakynnyksisyyttä, inklusiivisuutta, mahdollisuutta toimintaan kaikilla paikkakunnilla, mahdollisuutta etänä osallistumiseen, vertaistukea erilaisille erityisryhmille (esim. kiusatut-, erilaisista sairauksista kärsivät- sekä huonot perhesuhteet omaavat nuoret) sekä jonkinlaista piknik-tapahtumaa. Yhdeksi vertaisnuoritoiminnan aiheeksi ehdotettiin TikTokin luotettavuuteen perustuvaa sisältöä.
Po1ntilla toteutettiin 12.3.-25.03. välisenä aikana kysely, jolla pyrittiin kartoittamaan 13-29-vuotiaiden nuorten näkemyksiä Po1ntin vertaisnuoritoimintaa kohtaan. Tavoitteena oli kartoittaa sitä, mitkä tekijät nuoria voisivat parhaiten motivoida toimintaan mukaan ja mitkä tekijät nuoret kokevat esteeksi osallistumiselle. Kyselyllä kerättiin myös muuta tietoa vertaisnuoritoiminnan järjestämisen tueksi.
Vastauksista vertaillaan ikäryhmiä keskenään sekä miehiä ja naisia keskenään. Kyselyyn vastasi ainoastaan yksi nuori, joka identifioituu joksikin muuksi, joten ei-binääristen nuorten osalta tietoa on liian vähän vertailtavaksi.
Naisten ja miesten välillä ei ollut eroa siinä, kuinka todennäköisesti he olisivat valmiita lähtemään mukaan toimintaan tai kuinka korkeaksi he kokevat kynnyksen osallistumiselle. Vastausten perusteella miehillä oli enemmän kokemusta vapaaehtoistyöstä, kuin naisilla. Toisaalta miehet eivät naisia useammin olleet varmoja, ovatko vapaaehtoistyötä aiemmin tehneet. Miehet kokivat useammin esteeksi osallistumiselle sen, etteivät ymmärtäneet vertaisnuoritoiminnan ideaa. Miehet useammin eivät kokeneet, että toimintaan osallistumiselle olisi mitään esteitä.
Naisille oli huomattavasti miehiä tärkeämpää, että toiminnassa olisi jo valmiiksi joku kaveri mukana. Naiset myös kokivat huomattavasti useammin sosiaalisten tilanteiden jännittämisen esteeksi osallistumiselle. Naiset olivat valmiita käyttämään enemmän aikaansa kuukaudessa toimintaan. Motivaatioiden osalta naisia kiinnosti enemmän mahdollisuus täyttää vapaa-aika mielekkäällä tekemisellä ja he myös motivoituivat useammin siitä, että ovat itse saaneet apua sitä tarvitessaan. Naisia kiinnosti myös enemmän mahdollisuus osallistua ilmaiseksi erilaisiin tapahtumiin, kun taas miehiä kiinnosti enemmän kokemus vaikuttamistyöstä, jota voisi tulevaisuudessa hyödyntää esim. CV:ssä.
Ikäryhmistä todennäköisimmin valmiita toimintaan osallistumiseen olivat 13-15-vuotiaat ja 22-25-vuotiaat ja epätodennäköisimmin 26-29-vuotiaat, joskin kiinnostusta vaikutti olevan jonkin verran kaikissa ikäryhmissä. Kynnys osallistua toimintaan oli huomattavasti korkeampi vanhemmilla ikäryhmillä. He myös jännittivät enemmän sosiaalisia tilanteita ja kokivat ajanpuutteen esteeksi toimintaan osallistumiselle useammin, kuin nuoremmat ikäryhmät. Nuoremmilla ikäryhmillä oli huomattavasti useammin kokemus puutteellisista teknisistä taidoista. Ainoastaan 13-18-vuotiaiden ikäryhmissä ei koettu olevan mitään esteitä toimintaan osallistumiselle. Kaverin toiminnassa mukana olon tärkeys nuoren halukkuudelle osallistua kasvoi sitä mukaa, mitä vanhempi nuori oli.
Aiemmin tehdyllä vapaaehtoistyöllä ei ollut vaikutusta siihen, haluaako nuori osallistua vertaisnuoritoimintaan.
Kyselystä saatiin motivaatioiden ja esteiden kartoittamisen lisäksi muutakin oleellista tietoa toiminnan järjestämisen tueksi. Suurin osa nuorista (40 %) olivat valmiita käyttämään kuukaudessa vertaisnuoritoimintaan aikaansa 4-6 tuntia kuukaudessa. 33 % nuorista olivat valmiita käyttämään aikaansa 1-3 tuntia kuukaudessa. Vertaisnuoritoiminnasta ilmoittamisen tulisi nuorten mielestä tapahtua mieluiten joko Po1ntin Instagramissa tai Facebookissa, kouluissa tai nuorisotiloilla nuorisotyöntekijöiden jakaman tiedon kautta.
Toiveita tai ideoita kysyttäessä nuoret toivoivat matalakynnyksisyyttä, inklusiivisuutta, mahdollisuutta toimintaan kaikilla paikkakunnilla, mahdollisuutta etänä osallistumiseen, vertaistukea erilaisille erityisryhmille (esim. kiusatut-, erilaisista sairauksista kärsivät- sekä huonot perhesuhteet omaavat nuoret) sekä jonkinlaista piknik-tapahtumaa. Yhdeksi vertaisnuoritoiminnan aiheeksi ehdotettiin TikTokin luotettavuuteen perustuvaa sisältöä.
Oletko kiinnostunut yhteistyöstä Po1ntin kanssa? Haluatko liittyä Po1ntin verkoston jäseneksi? Kaipaatko verkkosivua hankkeesi ajalle?
Etsimme jatkuvasti uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön, ja tekevään verkostoomme mahtuu aina lisää porukkaa!
044 718 1901
asta.keskisaari@kuopio.fi