Hiihtolomaviikko Etelä-Savo (23.2.-1.3.)
Hyppää haluaamasi sisältöön klikkaamalla kuvia!
Hyppää haluaamasi sisältöön klikkaamalla kuvia!
Esimerkiksi maaliskuussa:
Kurkkaa lisää hassuja teemapäiviä alla olevan linkin kautta!
Viikko
Maanantai
tiistai
Keskiviikko
Torstai
Perjantai
Lauantai
Sunnuntai
Hiihtolomaviikko Etelä-Savo (23.2.-1.3.)
9
23
24
25
26
27
28
1
Syrjinnän vastainen päivä
Hiihtolomaviikko Pohjois-Savo (2.-8.3.)
10
2
3
4
5
6
Tulevaisuus-päivä
7
8
Kansainvälinen naisten päivä
11
9
10
11
12
13
14
15
Rasisminvastainen viikko (16.-22.3.)
12
16
17
Yhteishaku päättyy klo 15 (2.aste)
18
19
Minna Canthin ja tasa-arvon päivä
20
21
Rasismin-vastainen päivä
22
Politiikkaviikko (13.-27.3.)
13
23
24
25
26
27
28
Earth Hour
(20.30-21.30)
29
Kesäaika alkaa
14
30
31
Trans-näkyvyyden päivä
1
2
3
Pitkäperjantai
4
5
Pääsiäispäivä
Rasismi voi näyttäytyä esimerkiksi yksilöiden ja ryhmien välisenä tahallisena ja tietoisena tekona, tai tahattomana ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvana rodullistavana käytöksenä. Rasismi voi näyttäytyä myös rakenteissa, kuten työelämässä, koulutuksessa ja palveluissa olevina syrjivinä toimintatapoina ja prosesseina, joissa organisaatiot, yritykset, laitokset ja virastot syrjivät joko välittömästi tai välillisesti tiettyjä ihmisryhmiä.
Rasismi on systeemi, jossa politiikka, institutionaaliset käytännöt, kulttuuri ja muut normit ylläpitävät rodullistettuja yhteiskunnallisia valta-asetelmia. Se on osa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia järjestelmiä, joissa kaikki ovat osana.
Rasismin laajuuden ja vakavuuden hahmottavat parhaiten henkilöt, joihin rasismi kohdistuu. Rasismin yleisyydestä kertovat myös monet tutkimukset. Rasismi voi ilmetä vihapuheena, syrjintänä, väkivaltana tai näennäisen neutraaleina käytäntöinä, jotka tosiasiassa sulkevat ulos osan ihmisistä. Syrjintätapauksia ja viharikoksia ei tule nähdä pelkästään yksittäisinä tapauksina, vaan on tunnistettava niiden taustalla oleva rakenteellinen syrjintä ja rasismi.
Lisätietoa yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi sivulta:
Rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa vietetään vuosittain maaliskuussa viikolla 12.
Nykyään rasismin- ja syrjinnänvastaisella viikolla otetaan kantaa ympäri maailman syrjimättömyyden, antirasismin, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden puolesta.
Viikon aikana kannustetaan kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelemaan ennakkoluuloista ja moninaisuuden kunnioittamisesta.
Rasisminvastainen päivä
Viikko huipentuu YK:n rasisminvastaiseen päivään 21.3., joka muistuttaa meitä yhdenvertaisuuden tärkeydestä.
Päivä valittiin vuonna 1966 Sharpevillen verilöylyn muistoksi: tuolloin vuonna 1960 Etelä-Afrikassa viranomaiset surmasivat 69 rauhanomaista mielenosoittajaa, jotka vastustivat rotuerottelua (apartheidia).
Tämä historiallinen tapahtuma muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on puolustaa ihmisoikeuksia ja syrjimättömyyttä.
Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin toisia jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.
Kaikilla ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja syrjintä kielletään monissa kansallisissa laeissamme, yhdenvertaisuuslaissa ja rikoslaissa sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.
Syrjinnässä on kyse siitä, että henkilöä kohdellaan samanlaisessa tilanteessa huonommin kuin toisia yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia. Esimerkiksi, jos tarjoilija kieltäytyy palvelemasta henkilöä tämän etnisen alkuperän perusteella, on kyse lainvastaisesta syrjinnästä.
Syrjinnän vastaisena päivänä 1. maaliskuuta juhlitaan jokaisen oikeutta elää täyttä ja antoisaa elämää – ja elää sitä ihmisarvojen mukaan.
Syrjinnän vastainen päivä korostaa tiedonjakoa, osallisuuden edistämistä, myötätuntoa, rauhaa ja ennen kaikkea muutosliikettä.
Syrjinnän vastainen päivä auttaa luomaan maailmanlaajuisen solidaarisuusliikkeen kaikenlaisen syrjinnän lopettamiseksi.
Vuonna 2026 teemapäivä keskittyy HIV:n kanssa elävien (ja HIV riskiryhmien) määrätietoiseen syrjintään. HIViin liittyy edelleen paljon ennakkoluuloja ja stigmaa, mikä on suorassa yhteydessä syrjintään. Teemapäivänä on siis hyvä puhua syrjinnästä myös yleisellä tasolla!
Järjestäkää rento työpaja tai tuokio, jossa jaatte nuorille tietoa seksitaudeista (etenkin HIV:stä). Tieto ja ymmärrys vähentää seksitauteihin liittyvää stigmaa ja vähentää syrjintää. Testatkaa tietoja seksitaudeista alla olevia materiaaleja hyödyntäen tai lukekaa alla oleva Mintun tarina HIV-positiivisen nuoren elämästä.
Rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa vietetään vuosittain maaliskuussa viikolla 12.
Nykyään rasismin- ja syrjinnänvastaisella viikolla otetaan kantaa ympäri maailman syrjimättömyyden, antirasismin, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden puolesta.
Viikon aikana kannustetaan kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelemaan ennakkoluuloista ja moninaisuuden kunnioittamisesta.
Rasisminvastainen päivä
Viikko huipentuu YK:n rasisminvastaiseen päivään 21.3., joka muistuttaa meitä yhdenvertaisuuden tärkeydestä.
Päivä valittiin vuonna 1966 Sharpevillen verilöylyn muistoksi: tuolloin vuonna 1960 Etelä-Afrikassa viranomaiset surmasivat 69 rauhanomaista mielenosoittajaa, jotka vastustivat rotuerottelua (apartheidia).
Tämä historiallinen tapahtuma muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on puolustaa ihmisoikeuksia ja syrjimättömyyttä.
Kansallinen tulevaisuuspäivä kannustaa vuosittain maaliskuussa kaikkia suomalaisia aktiivisesti pohtimaan tulevaisuutta. Me ihmiset otamme tulevaisuuden usein itsestäänselvyytenä ja pidemmän aikavälin pohdinnat hautautuvat arjen alle. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien pohtiminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta voimme vaikuttaa tulevaisuuteen.
Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään vuosittain 19.3., Minna Canthin syntymäpäivänä.
Minna Canthin ja tasa-arvon päivä on ollut vuodesta 2007 asti liputuspäivä. Minna Canth oli kahdeksas suomalainen merkkihenkilö ja ensimmäinen suomalainen nainen, joka sai oman liputuspäivän.
Canthin elämäntyö on vaikuttanut suuresti Suomen kehittymiseen tasa-arvon ja koulutuksen edelläkävijämaaksi.
Minna Canth kahdessa minuutissa
Minna Canthin kirjoitus:
Mutta olihan kuitenkin sangen huvittavaa likemmin tarkastella niinhyvin mainittua pyyntöesitystä, kuin myös säätyjen keskustelua asiasta; sillä ne antoivat kokonaisuudessaan hyvin valaisevan kuvan nykyajan käsityksestä naisen aseman, arvon ja velvollisuuksien suhteen.
Kun esityksen tekijä selittää syyt, minkätähden naissivistyksen koroittaminen hänen mielestään on tarpeen vaatima, ja semmoisina mainitsee: että korkeammasti sivistynyt vaimo paremmin viehättää miestänsä (!), sekä että hän hauskalla seurustelullaan saattaa monta miestä sangen usein unhottamaan pelipöydän ja punssilasin, – huomaa siinä selvään saman periajatuksen, kuin talonpoikaissäädyssäkin lausuttiin, nim. sen, että “vaimo on luotu miehen tähden“. Nuo valistuneet miehet tarvitsevat valistuneita naisia, jotka heitä houkuttelevat pois pelipöydän ja punssilasin äärestä, – todella ylen tärkeä syy naissivistyksen koroittamiseen!
Vahinko vaan, ett’ei asia voittanutkaan myönnytystä.
Esityksen alkulauseista olisi kumminkin voinut odottaa, että sen tekijä selvemmin perustaisi pyyntönsä ja ehdoittaisi jotakin täydellisempää, kuin komitean asettamista. Siinä nimittäin sanotaan, että ihmiskunta ei voi sopusoinnussa edistyä, jos nainen pysyy entisellä kannalla sillä välin, kun mies rivakkaasti menee eteenpäin. Mutta tästä poikkee esitys syrjään ja puhuu naisten vaikutusvoimasta toisiin (nuorisoon, miehiin), johon sitten perustetaan naissivistyksen tarpeellisuus. Nainen ei siis olekaan tarkoitus itsessään, häntä ei tarvitse kasvattaa ja sivistää itsensä tähden, – häntä tulee vaan käyttää välikappaleena toisien edistykselle.
Ja kuitenkin on nainen ihminen ja semmoisena velvoitettu ja oikeutettu henkiseen kehittymiseen samoin kuin mieskin. Sama taivas on hänenkin elämänsä päämääränä, ja tullakseen osalliseksi tästä taivaasta, vaaditaan häneltä juuri yhden verran kuin mieheltäkin. Jumalan ja ihmisten edessä on hän vastauksen alainen töistänsä juuri samoin kuin mieskin.
Saadakseen voimaa ja kykyä työnsä täyttämiseen, tarkoituksensa, asemansa ja velvollisuuksiensa käsittämiseen, ovat hengen kehitys, järjen ja ymmärryksen valistus, ajatuksen selkeys ja tunnon jalous hänelle yhtä välttämättömät kuin miehellekin. Niitä paitse ei hän liioin voi saada selvää katsahdusta elämän oloihin, ei opi tuntemaan, mikä oikea on ja väärä.
Kenen syyksi luetaan, jos nainen jää vieraaksi korkeille ajatuksille, suurille aatteille, jos hänen henkensä ei kykene kohoamaan pieneläisyyden ahtailta aloilta, jos panettelemisen halu ja turhamaisuus ovat hänen yleiset tunnusmerkkinsä? Kenen syyksi luetaan, jos nainen laiminlyö tärkeimmät velvollisuutensa, jos hän on itselleen häpeäksi ja muille pahennukseksi, jos koko hänen elämänsä kätkyestä aina hautaan on vaan ainoa harhatie? Epäilemättä luetaan se hänen omaksi syykseen.
Mutta onko yhteiskunta syytöin, – yhteiskunta, joka niin laimeasti valvoo naisen edistystä, joka sulkee häneltä valistuksen tien? Ei – ei suinkaan! Ja juuri sentähden yhteiskunta myöskin saa kärsiä tämän laiminlyömisensä seuraukset.
Lähde: kotus.fi
Pohtikaa, miksi näemme asiantuntijoina, päättäjinä ja vaikuttajina useammin miehiä?
Hyödyntäkää alla olevaa materiaalia:
Historia on usein miesten historiaa. Podcast-sarjassa tutustutaan kymmeniin naisiin, jotka muuttivat maailmaa: sotasankareihin, rikollispomoihin, seikkailijattariin, tieteentekijöihin, taiteilijoihin, hallitsijoihin ja huimapäihin.
Naisia yhdistää uskomaton elämäntarina ja se, ettemme ole kuulleet heistä – vaikka olisi pitänyt. Tarinoihin perehdytään yhdessä vaihtuvien vieraiden kanssa, joilla on oma henkilökohtainen kulmansa jakson teemaan.
Hyvä lukumateriaali tähän teemaan on esimerkiksi kirja: Iltasatuja kapinallisille tytöille, joka esittelee naissankarihahmoja lyhyiden satujen muodossa, mutta on mielenkiintoista ja helposti perehdyttävää materiaalia myös nuorille ja aikuisille.
WWF:n Earth Hour on maailmanlaajuinen ympäristötapahtuma ja kansanliike – valomerkki ilmaston ja luonnon puolesta.
Vuonna 2026 Earth Houria vietetään
lauantaina 28.3. klo 20.30–21.30.
Earth Hour kannustaa ihmisiä tekemään positiivisia tekoja luonnon ja ilmaston puolesta yhden tunnin ajan.
Earth Houriin kuuluu perinteisesti valojen sammuttaminen yhtä aikaa eri puolilla maata. Valojen sammuttaminen on symbolinen ele, jolla osoitetaan huolta ilmaston ja ympäristön puolesta sekä vaaditaan päättäjiltä toimia. Sammuttakaa valot tunnin ajaksi lauantaina 28.3. kello 20.30.
Lisätietoa Earth Hourin kotisivuilta:
Transnäkyvyyden päivän tarkoituksena on muun muassa lisätä ymmärrystä transihmisyydestä ja nostaa esiin transihmisten saavutuksia, arkea sekä ihmisoikeuksia ja oikeuksissa ilmeneviä puutteita.
Kansainvälisenä juhlapäivänä juhlistetaan transihmisiä, transihmisten kulttuuria ja transaiheita, jotta yhä useampi tietäisi transaiheista ja jotta yhä useampi transihminen pystyisi näkemään julkisuudessa henkilöitä ja aiheita, joihin samaistua.
Transnäkyvyyden päivää on vietetty vuodesta 2009 alkaen ja päivä on saanut alkunsa michiganilaisen transaktivisti Rachel Crandall-Crockerin aloitteesta.
Haastatteluissa transihmiset kertovat kokemuksistaan ja ajatuksistaan transihmisyydestä, Setan toiminnasta sekä yhteiskunnan ja julkisen keskustelun muutoksista. Haastateltavat ovat tehneet sukupuolen moninaisuutta näkyväksi Suomessa eri aikoina 1980-, 1990-, 2000- ja 2010-luvuilla.
Rasismin- ja syrjinnänvastaista viikkoa vietetään vuosittain maaliskuussa viikolla 12.
Nykyään rasismin- ja syrjinnänvastaisella viikolla otetaan kantaa ympäri maailman syrjimättömyyden, antirasismin, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden puolesta.
Viikon aikana kannustetaan kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelemaan ennakkoluuloista ja moninaisuuden kunnioittamisesta.
Rasisminvastainen päivä
Viikko huipentuu YK:n rasisminvastaiseen päivään 21.3., joka muistuttaa meitä yhdenvertaisuuden tärkeydestä.
Päivä valittiin vuonna 1966 Sharpevillen verilöylyn muistoksi: tuolloin vuonna 1960 Etelä-Afrikassa viranomaiset surmasivat 69 rauhanomaista mielenosoittajaa, jotka vastustivat rotuerottelua (apartheidia).
Tämä historiallinen tapahtuma muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on puolustaa ihmisoikeuksia ja syrjimättömyyttä.
Politiikkaviikko on nuorille suunnattu valtakunnallinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko, jonka materiaalien ja tilaisuuksien avulla voi käsitellä politiikkaa muun muassa opetuksessa, nuorisotyössä, työpajoilla ja harrastustoiminnassa.
Politiikkaviikolla tutustutaan politiikkaan ja opetellaan yhteiskunnallisen osallistumisen taitoja nuorten aktiivista toimijuutta vahvistaen.
Vuonna 2026 Politiikkaviikon ohessa ei järjestetä vaalittoman vuoden vuoksi Nuorten vaaleja. Viikon aikana pohditaan sitä, mikä on nuoren rooli yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä, ja millä eri käytännön tavoin oman äänen voi tuoda kuuluviin sekä yksin että erilaisissa yhteisössä.