- Sivu päivitetty 26.1.2024
Menu
Etelä-Savo voi tulevaisuudessa juuri niin hyvin, kuin nuoret tänään voivat.
Vaikuttaa ja osallistua Etelä-Savossa voi monella tapaa. Jokaiselle löytyy varmasti omansa, kunhan malttaa hetkeksi pysähtyä ja miettiä mikä itselle on tärkeää ja miten haluaa vaikuttaa. Kannattaa muistaa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa tuoda omat ajatukset esille.
Vaikuttaminen kuulostaa helposti joltain hienolta ja suurelta. Jokainen meistä kuitenkin vaikuttaa asioihin ihan joka päivä, erilaisilla arjen valinnoilla ja omalla toiminnalla.
Tapoja on monia erilaisia – kuten meitä vaikuttajiakin.
Tapoja vaikuttaa ja osallistua Etelä-Savossa on monia.
Jokaiselle nuorelle löytyy varmasti oma tapa, kunhan malttaa hetkeksi pysähtyä ja miettiä mikä itselle on tärkeää ja miten haluaa vaikuttaa. Kannattaa muistaa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa tuoda omat ajatukset esille.
Tiesitkö, että sinulla on oikeus ottaa kantaa ja kertoa mielipiteesi. Suomessa on monia lakeja, jotka takaavat juuri sinulle nämä oikeudet. Joskus muutoksen aikaan saamiseksi riittää, että yksi uskaltaa avata suunsa. Toisinaan tarvitaan isompi porukka ja paljon työtä itselle tärkeän asian ajamiseksi. Tapoja on kuitenkin monia, ja ihan jokaisella on melkoinen määrä työkaluja asioiden eteenpäin viemiseksi.
Mieti siis mikä on sinulle tärkeää?
Mihin asioihin toivot muutosta? Sen jälkeen mieti missä tähän asiaan liittyen päätetään. Kuuluuko asia oppilaitokseen, kunnalle tai maakunnalle? Tekeekö joku kehittäjäryhmä, johon voisit liittyä, työtä tähän miettimääsi asiaan liittyen.
Ryhmään tai organisaatioon liittyminen antaa laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa, kuin mitä yksittäisen henkilön mahdollisuudet usein ovat. Toisaalta yksittäinen ihminen voi saada valtavan liikkeen aikaiseksi, kuten Greta Thunbergin nuorten maailmanlaajuinen ilmastoliike.
Jokainen nuori on jossakin vaiheessa elämäänsä käyttänyt jotain palvelua. Kokemus palvelun toimivuudesta tai toimimattomuudesta on tärkeää tietoa palveluiden kehittämiseksi ja nuorten tarpeisiin vastaamiseksi. Mikä vituttaa? -toimintamalli tarjoaa nuorille mahdollisuuden tuoda omia näkemyksiä ja kokemuksia esille.
Alunperin Pirkanmaan nuorilta lähtenyttä Mikä v*tuttaa? -illan ideaa on Etelä-Savossa kehitetty edelleen yhteistyössä Ohjaamo Olkkarin kanssa toimintamalliksi, joka mahdollistaa nuorten kuulemisen alueella. Jokainen nuori on asiantuntija.
Se, miten kysymyksiä sanoitetaan, vaikuttaa siihen millaisia vastauksia saadaan. Mikä v*tuttaa? -kysymyksen tarkoitus on saada vastaukseksi suoraa puhetta siitä mikä on pielessä. Vahvaan sanaan liittyy vahva tunne ja energia. Tämän negatiivisen energian kääntäminen kehittämiseen on potentiaali, jota yhdenkään palveluiden tuottajan ei kannata hukata.
Miksi pitää kiroilla?
Suoralla kysymyksellä päästään nopeasti nuorten kanssa konkreettiselle ja henkilökohtaiselle tasolle.
Tapahtumissa keskustellaan kunnioittavasti nuorille tärkeistä asioista. Kysymyksen tarkoituksena on madaltaa kynnystä
keskusteluun: melkein kaikkia vituttaa joskus.
Nuorten vaikuttajaryhmät voivat myös itse kuulla
nuoria suoraan tällä menetelmällä.
Onko tämä näennäisvaikuttamista?
Kaikilla nuorilla ei ole kiinnostusta, voimavaroja tai luottamusta osallistua ”perinteisiin” vaikuttajaryhmiin.
Nuoret kertovat asioista luottamuksella, ja heille kerrotaan, että asioista viestitään eteenpäin.
Menetelmällä rohkaistaan nuoria kertomaan epäkohdista ja vaikuttamaan asioihin.
Mahtavaa! Illan järjestäminen ei ole monimutkaista.
Tarvitaan kolme asiaa:
– tila, johon nuorten on helppo tulla
– pari aikuista, jotka ovat valmiita kohtaamaan nuoria ja viemään heidän viestinsä eteenpäin sekä
– nuoria tavoittava viestintäkanava, jolla palveluiden tai päättäjien viestejä saadaan palautettua nuorille
Vieläkö kuulostaa hyvältä? – Hyvä juttu!
Jos haluat tietää lisää, löydät lisää illan järjestämistä tukevaa materiaalia. Niiden käyttö ei ole välttämätöntä, mutta niistä voi olla apua. Voit halutessasi käyttää myös omaa visuaalista ilmettä viestinnässä.
Mallin voima on viestinnässä eli Mikä vituttaa -illan viisi kultaista sääntöä
– rekisteröidy Canvaan ja kopioi yllä olevat mallipohjat omaan käyttöösi, tämän jälkeen pääset lisäämään pohjaan oman tapahtuman tiedot
– lataa tiedosto omalle koneelle. Jos sinulla ei ole käytössä Office-ohjelmistoa, voit muokata tiedostoa myös Google Slidesissa.
– jos käytettävissä on esitystekniikkaa ja porukka on koossa yhtä aikaa, introvideon avulla voi illan osallistujat orientoida helposti illan teemaan.
– päättäjien, asiantuntijoiden tai palveluiden viestejä voidaan viestiä nuorille esim. somessa. Miettikää nuorille sopiva kanava ja järjestäjälle helpoin tapa ja viestiä illan tuloksista. Oheisen mallipohjan voit myös kopioida käyttöösi Canvasta.
Katso koulutuksen tallenne 1. osa (1h 15 min)
Esitellään ja kokeillaan mallia, kuullaan kokemuksia “Mikä vituttaa?” -illan järjestämisestä Mikkelin Ohjaamo Olkkarissa sekä yhteistyössä Pieksämäen nuorisotila Weturin ja Ohjaamon kanssa.
Katso koulutuksen tallenne 2. osa (37 min)
Mietitään, miten tilaisuuden voisi järjestää omassa kunnassa ja puhutaan viestinnästä.
Viestimme Mikä vituttaa -iltojen viesteistä erilaisissa verkostoissa niin Etelä-Savossa kuin valtakunnallisellakin tasolla.
Saimme myös eteläsavolaisten nuorten viestejä mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön tilaisuuteen 26.8.2021, jossa maakunnalliset nuorisovaltuustot toivat yhteistyössä nuorten näkökulmaa tulevien hyvinvointialueiden kehittämiseen. Katso tästä tilaisuuden tallenne ”Hyvinvointialue nuorten silmin”.
040 522 9043 jonna.juhola@mantyharju.fi
Miniproggis on osallistavaa budjetointia hyödyntävä tapa kehittää ja saada aikaan yhteistä hyvää! Nuorten ryhmä kokoontuu ohjatusti kolme kertaa ja päättää yhdessä mihin se haluaa käyttää 500 euroa.
1. kerralla suunnitellaan miniproggiksen kohde ja toiminta,
2. kerralla sovitaan työnjako ja budjetti ja
3. kerralla toteutetaan proggis.
E=mc2 – Nuorten osallisuudesta energiaa Etelä-Savoon järjestää maakunnassa miniproggisryhmiä erityistä tukea tarvitsevien, maahanmuuttaja- tai romanitaustaisten nuorten ryhmille.
Mallin idea on se, että nuorilla on oikeasti käyttää itse suunnittelemaan kehittämis- tai muuhun yhteisölliseen toimintaan 500 €.
Nuorten kanssa ohjatusti pohditaan, mitä rahalla saadaan toteutettua, ja miten oma proggis toteutetaan alusta loppuun.
Tutuksi tulevat mm. oman elinympäristön tarkastelu, kokouskäytäntö, hintavertailu, työnjaon tekeminen, äänestäminen ja eri vaihtoehtojen punnitseminen.
Harjoitusta saa myös oman mielipiteen ilmaisemiseen. Jokainen miniproggis muotoutuu kulloisenkin ryhmän näköiseksi – samoin toimintaa ja tavoitteita voidaan muokata ryhmälle sopivaksi.