Huhtikuu

Kuukauden teemat

Hyppää haluaamasi sisältöön klikkaamalla kuvia! 

Teemapäivät

Hyppää haluaamasi sisältöön klikkaamalla kuvia! 

Hassut teemapäivät

Esimerkiksi:

  • pe 3.4. Kävele töihin -päivä

  • ke 9.4. Yksisarvispäivä

  • ma 13.4. Scrabblepäivä

  • ke 16.4. Yläfemmapäivä

  • ti 21.4. Kiitos kirjastoista -päivä

  • ma 27.4. Morsekoodin päivä

  • ke 29.4. Parkourpäivä

Kurkkaa lisää hassuja teemapäiviä alla olevan linkin kautta!

Ruskeavalkoisen koiran edessä on hieman kärsineen näköinen vihreä jalkapallo. Koiran etujalat ovat vauhdikkaasti ristissä ja se heiluttaa häntäänsä iloisesti suu auki

Kalenteri

Klikkaamalla saat kuvan isommaksi

Terveys

Hyvinvointi tarkoittaa kehon ja mielen hyvää oloa. Hyvinvointi ja terveys kuuluvat hyvään arkeen.

Kaikki tarvitsevat riittävästi unta, monipuolista ruokaa, hyviä ihmissuhteita ja mielekästä tekemistä joka päivä. Elämässä pitää olla myös aikaa rentoutumiselle. Joskus on hyvä miettiä, millaiset asiat omassa elämässä tuova iloa ja mistä aiheutuu pahaa mieltä tai ahdistusta.

 

Voit ohjata nuoren tutustumaan myös Po1ntin tietopankin Hyvinvointi ja terveys osioon:

Joukko nuoria juoksee pellolla ja pitävät käsistä kiinni.

Menetelmiä ja toimintoja

Nuorisobarometri 2025

Nuorten usko maailmaan on romahtanut. Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston julkaiseman Nuorisobarometrin 2025 teemana on nuorten kokemat paineet. Lue lisää barometrista ja sen tuloksista:
Materialia

Nuorisobarometrin havainnot tiivistettynä

Vain 17 % nuorista suhtautuu optimistisesti maailman
tulevaisuuteen, kun vuonna 2021 osuus oli 39 %.

  • Ensimmäistä kertaa joka toinen nuori suhtautuu
    pessimistisesti maailman tulevaisuuteen.

Nuoret kokevat enemmän epävarmuutta kuin koskaan
aiemmin.

  • Maailmanpoliittinen tilanne aiheuttaa turvattomuutta 60 % nuorista.
  • Yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet aiheuttavat turvattomuutta 53 % nuorista, kun vuonna 2010 osuus oli vain 9 %

Työelämä on yksi suurimmista paineiden ja epävarmuuden
lähteistä.

  • Nuorista 70 % kokee paineita työn saamisesta, ja
    puolet kertoo kokevansa paljon epävarmuutta
    työllistymisestä.
  • Epävarmuus työllistymisestä on
    lisääntynyt huomattavasti.

Nuorista 81 % haluaa suorittaa korkeakoulututkinnon, ja 12 % tavoittelee jopa tohtorin tutkintoa.

  • Samalla yli puolet nuorista kokee paljon paineita koulutuksen saamisesta, mikä kertoo koulutuksen merkityksestä nuorten tulevaisuuden suunnitelmissa.

Nuorten kokema elämänlaatu on heikentynyt.

  • Vain 6% nuorista antaa elämälleen arvosanan 10, mikä on matalin tulos koko mittaushistorian aikana.
  • Yhteensä 30 % nuorista antaa arvosanaksi yhdeksän tai kymmenen, kun vielä vuonna 2024 osuus oli 44 %.
  • Elämäntyytyväisyys on ollut laskussa vuodesta 2020 lähtien.

Kouluterveyskysely 2025

Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten tukea terveellisiin elintapoihin – yhä useampi voi puhua asioistaan vanhempiensa kanssa. Lue lisää kouluterveyskyselyn tuloksista:
Materiaali

Liikkumissuositus

Liikkumisen suositukset kertovat, millaista liikkumista nuori tarvitsee kasvun ja kehityksen turvaamiseen. Lue lisää suosituksista ja tutustu materiaaliin tarkemmin:
Materiaali

Lasten ja nuorten liikkumisen verkkokysely

Liikkumisen verkkokysely ohjaa lapsia ja nuoria tarkastelemaan liikkumistottumuksiaan ja tarjoaa tukea mahdollisiin muutostarpeisiin.
Menetelmä

Miten syödä terveellisesti?

Ruoka vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin, mielialaan ja jaksamiseen. Mikään yksittäinen ruoka-aine ei tee ruokavaliosta terveellistä tai epäterveellistä, tärkeintä on ruokavalion kokonaisuus. Lue lisää vinkkejä:
Materiaali

Lautasmalleja

Lautasmallit antavat tarkemman kuvan siitä, miten voi syödä terveellisesti. Ruokavirasto on koostanut useampia lautasmalleja esimerkeiksi:
Materiaali

ti 7.4. Maailman terveyspäivä

Maailman terveyspäivää vietetään aina 7. päivä huhtikuuta, joka on myös vuonna 1948 perustetun Maailman terveysjärjestön (WHO) perustamispäivä. Jokaisena vuonna terveyspäivälle on valittu erityinen terveydellinen teema. 

Vuoden 2026 teemana on “Yhdessä terveyden puolesta. Seiso tieteen puolella.” Teeman tarkoituksena on juhlistaa tieteellistä yhteistyötä ihmisten, eläinten, kasvien ja planeetan terveyden ja hyvinvoinnin eteen.

Maailman terveyspäivänä järjestetään eri puolilla maailmaa tapahtumia, kampanjoita ja koulutuksia, joiden avulla pyritään lisäämään tietoisuutta valitusta teemasta. Toiminta voi sisältää esimerkiksi:

  • Tiedotuskampanjoita ja seminaareja
  • Terveydenhuollon palveluiden esittelyä ja ilmaisia terveystarkastuksia
  • Koulutustilaisuuksia terveydenhuollon ammattilaisille
  • Yhteistyötä koulujen, yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa

 

Merkitys globaalisti ja paikallisesti
Maailman terveyspäivä toimii muistutuksena siitä, että terveys on perusoikeus ja että kaikkien tulisi saada tarvitsemansa hoito riippumatta asuinpaikasta tai taloudellisesta tilanteesta. Päivä tarjoaa mahdollisuuden tarkastella terveyden tilaa niin globaalilla kuin paikallisellakin tasolla ja edistää keskustelua terveyspolitiikasta ja -resursseista.

Suomessa vietto
Suomessa Maailman terveyspäivää vietetään usein yhteistyössä terveysalan järjestöjen, koulujen ja viranomaisten kanssa. Päivän aikana järjestetään tietoiskuja, tempauksia ja kampanjoita, jotka liittyvät WHO:n vuositeemaan. Lisäksi suomalaiset terveysalan asiantuntijat osallistuvat kansainväliseen keskusteluun ja tutkimukseen, joka liittyy päivän aiheeseen.

Maailman terveyspäivä on tärkeä muistutus siitä, että terveys on yhteinen asia, ja sen edistäminen vaatii yhteistyötä yli rajojen.

Maailman terveyspäivän kampanjasivuilta lisää tietoa teemapäivän tapahtumista ja tavoista osallistua (englanniksi)
materiaali

Tiede terveyden voimanlähteenä

Tulevaisuus muotoutuu sen perusteella, miten kehitämme ja toteutamme tieteeseen perustuvia lähestymistapoja kaikkien – ei vain ihmisten, vaan myös eläinten, kasvien, ekosysteemien ja koko planeetan – terveyden edistämiseksi One Health -lähestymistavan kautta.

Seiso tieteen puolella

Kansanterveyden edistyminen perustuu maailmanlaajuiseen solidaarisuuteen ja yhteistyöhön. WHO:n kyky yhdistää tiede tosielämän käytäntöihin yhteisöissä ja maissa ympäri maailmaa perustuu sen 800 yhteistyökeskuksen verkostoon.

Nuorisotiedotus

Elämme monimutkaisissa, muuttuvissa ja digitalisoituneissa yhteisöissä sekä verkostoituneessa maailmassa, joissa kohtaamme monia mahdollisuuksia ja haasteita.

 

Mahdollisuus saada tietoa sekä kyky arvioida ja hyödyntää sitä on yhä tärkeämpää nuorille Euroopassa ja sen ulkopuolella.

 

Nuorten tieto- ja neuvontatyö tukee nuoria tavoitteiden saavuttamisessa sekä edistää heidän aktiivista yhteiskunnallista osallistumistaan.

Nuoret ovat kokoontuneet pöydän ääreen ja nauravat katsoen läppäriä. Taustalla kirjahylly, missä on useita erivärisiä ja kokoisia oppikirjoja ja kansioita.

Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut

Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut tarjoavat tietoa nuoria kiinnostavista aiheista eri tavoin, kuten tiedottamalla, neuvomalla, tukemalla, valmentamalla, kouluttamalla, verkostoitumalla yhteistyökumppaneiden kanssa sekä ohjaamalla eteenpäin asiantuntijapalveluihin. Tavoitteena on nuorten osallistaminen ja sosiaalinen vahvistaminen. Palveluita voidaan tarjota fyysisissä palvelupisteissä tai muissa toimintaympäristöissä.

Tietoa tulee tarjota tavoilla, jotka lisäävät nuorten valinnan vaihtoehtoja sekä edistävät heidän itsenäisyyttään ja sosiaalista vahvistumistaan. Demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen tarkoittaa, että nuorilla on oltava mahdollisuus saada kattavaa, puolueetonta, ymmärrettävää ja luotettavaa tietoa, joka perustuu heidän kysymyksiinsä ja tarpeisiinsa.

Tiedonsaantioikeus on tunnustettu Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, Yleissopimuksessa lapsen oikeuksista, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä Euroopan neuvoston suosituksissa N° (90) 7, CM/Rec(2010)8 ja CM/Rec(2016)7, jotka koskevat nuorille annettavaa tietoa ja neuvontaa sekä nuorten oikeutta saada tietoa oikeuksistaan. Tämä oikeus on perusta myös Euroopan unionin nuorille suunnatulle tiedottamiselle.

Eurooppalaiset periaatteet

Nuorten tieto- ja neuvontatyön eurooppalaiset periaatteet

  1. Tarjottava tieto on kattavaa, antaa yleiskuvan saatavilla olevista vaihtoehdoista ja perustuu moniarvoisiin ja luotettaviin lähteisiin.
  2. Tarjottava tieto on riippumatonta kaikista uskonnollisista, poliittisista, aatteellisista ja kaupallisista vaikutteista.
  3. Rahoituslähteet eivät vaikuta näiden periaatteiden soveltamiseen nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa.
  1. Yhdenvertainen mahdollisuus käyttää nuorten tieto- ja neuvontapalveluita tulee varmistaa kaikille.
  2. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ovat helposti saavutettavia, kiinnostavia ja näkyviä nuorille.
  3. Nuorille suunnattu tieto on ymmärrettävää heille.
  1. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ovat avoimia kaikille nuorille ilman minkäänlaista syrjintää.
  2. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ovat maksuttomia kaikille nuorille.
  3. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut pyrkivät tavoittamaan kaikki nuoret tavoilla, jotka ovat vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia eri ryhmille sekä erilaisiin tiedontarpeisiin.
  1. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut perustuvat nuorten tarpeisiin.
  2. Tarjolla oleva tieto kattaa kaikki nuorille merkittävät aiheet.
  3. Jokaista nuorta on kunnioitettava yksilönä ja kaikki vastaukset on yksilöitävä siten, että ne ovat vaikuttavia ja tarkoituksenmukaisia.
  4. Nuorten tieto- ja neuvontatyössä tulee olla riittävästi henkilöstöresursseja, jotta yksilöllinen tuki ja palvelut voidaan varmistaa.
  1. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut vahvistavat nuoria sosiaalisesti ja edistävät heidän itsenäisyyttään.
  2. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut tukevat nuorten media- ja informaatiolukutaitoja, jotta he osaavat toimia turvallisesti ja vastuullisesti.
  3. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut edistävät nuorten aktiivista kansalaisuutta ja osallisuutta.
  1. Nuoret osallistuvat nuorille suunnatun tiedon tuottamiseen, levittämiseen ja arviointiin kaikilla tasoilla ja kaikissa muodoissa.
  2. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut tarjoavat mahdollisuuksia nuorten vertaistoiminnalle.
  3. Nuoria kannustetaan antamaan palautetta osana nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden jatkuvaa kehittämistä.
  1. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut kunnioittavat nuorten oikeutta yksityisyyteen, luottamuksellisuuteen ja nimettömyyteen. Palvelut
    tarjoavat nuorille turvallisen ympäristön.
  2. Tiedon valintakriteerit tehdään näkyviksi ja ymmärrettäviksi. Tiedon tuottaja ja tarkoitus ovat selkeät ja näkyvät.
  3. Kaikki tuotettu tai jaettu tieto on täsmällistä, kattavaa, ajantasaista ja luotettavaa.
  1. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluita tarjoavat koulutetut työntekijät ammatillisella otteella.
  2. Nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijöillä on media- ja informaatiolukutaitoja.
  3. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut toimivat yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien kanssa nuorten tiedontarpeiden ja yhteistyömahdollisuuksien tunnistamiseksi, asiantuntijuuden jakamiseksi sekä nuorille suunnatun tiedon näkyvyyden lisäämiseksi.
  4. Nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijät tekevät yhteistyötä paikallisella, alueellisella, kansallisella, eurooppalaisella ja kansainvälisellä
    tasolla sekä jakavat hyviä käytäntöjä ja osaamista.
  5. Nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijöiden tehtävänä on varmistaa, että nuorilla on riittävät tiedot ja taidot heille suunnattujen digi- taalisten palveluiden hyödyntämiseen.
  1. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ovat innovatiivisia valitessaan strategioita, menetelmiä ja työkaluja nuorten tavoittamiseksi.
  2. Nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijät ovat tietoisia uudenlaisesta työmuotoon liittyvästä kehityksestä ja olennaisista laeista, ja he
    pitävät itsensä ajan tasalla nuorten trendeistä.
  3. Nuorten tieto- ja neuvontatyöntekijät toimivat aktiivisesti ja ennakoivasti median ja tiedon kentällä varmistaen, että nuorille suunnattu
    laadukas tieto on näkyvää.

Eurooppalainen nuorisotiedotuspäivä 17.4.

pe 17.4. Eurooppalainen nuorisotiedotuspäivä

Eurooppalaista nuorisotiedotuspäivää ja ERYICA:n syntymäpäivää juhlitaan joka vuosi 17 huhtikuuta. The European Youth Information and Counselling Agency (ERYICA) on itsenäinen organisaatio, joka koostuu kansallisista ja alueellisista nuorisotiedotuksen koordinointielimistä ja verkostoista. Eryica täyttää 40 vuotta vuonna 2026.

 

Nuorisotiedotuspäivänä nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ympäri Eurooppaa kannustavat nuoria hyödyntämään heille suunnattuja matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä tarjolla olevaa helposti hyödynnettävää tietoa.

 

Päivän tarkoituksena on myös muistuttaa aikuisia nuorten oikeudesta saada tietoa ja ohjausta hyvän kasvun sekä elämänhallinnan tueksi korostaen samalla nuorisotiedotusta työkseen tekevien työtä.

Mopoilu

Mopot ja mopoautot ovat suosittuja kulkupelejä eritoten nuorten keskuudessa, mutta mopoa käytetään myös koko perheen ajoneuvona. Mopoilu on tärkeä ensiaskel nuorten opetellessa moottoriliikenteen sääntöjä ja omaksuessa turvallisia liikenneasenteita.
 
Pikaiset pointit mopoilusta
  • Mopon kuljettamiseen vaaditaan 15 vuoden ikä ja lisäksi vähintään AM120 luokan ajokortti.
  • Mopon kuljettaja on liikenteessä moottoriajoneuvon kuljettaja, jonka velvollisuudet ja oikeudet ovat jokseenkin samat kuin auton kuljettajalla.
  • Mopo on alun perin ollut yhden ihmisen kulkupeli. Kaksipyöräisellä mopolla saa kuitenkin nykyisin kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos se on rekisteriotteen mukaan sallittu.
  • Viritetyllä mopolla ajaminen liikenteessä on turvallisuusriski ja lailla kiellettyä. Moottoripyöräksi luokiteltavasta viritetystä moposta on maksettava autovero. Mopo muuttuu moottoripyöräksi, jos sen moottorin tilavuutta suurennetaan yli 50 cm³:n tai mopon rakennetta muutetaan niin, että ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus ylittää 45 km/h. 
  • Mopoilijoiden henkilövahingot ovat olleet laskussa viime vuosina.
  • Kuolemantapauksia sattuu vuosittain noin kolme, ja loukkaantumisia tilastoidaan noin 360.
  • Liikennekasvatuksen merkitys korostuu, sillä onnettomuudet johtuvat usein mopoilijoiden vaarallisista ajotavoista.
  • Mopoilijan vanhemmat voivat edesauttaa turvallisen liikkumisen oppimista osallistumalla mopoilun harjoitteluun nuoren kanssa. On muistettava, että vanhemmilla on valvontavastuu alle 18-vuotiaista huollettavistaan.
Nuori polttaa mopon kumia taajamassa päässään punasävyinen kypärä ja keltaisena heijastavat ajolasit. Avainsanoja: mopo, paja, liikenne, turvallisuus, ajokortti, mopokortti

Fiksun mopoilun ohjelma

Toimenpidekortit

Toimenpidekorttien avulla voit järjestää tapahtumia ja toimintaa, kuten mopomiittejä, teemailtoja tai oppitunteja.

Korteissa kerrotaan miten toiminta järjestetään ja mitä se vaatii.

Korteissa on myös linkkejä lisätietoa tarjoaville sivustoille ja materiaaleihin.

Klikkaa tästä liikenneturva.fi pdf

Toimintaohje

Kiihdytys- ja nopeusajotapahtumien turvallisuus

Tukesin ohje on tarkoitettu tapahtumien järjestäjille. Ohjeen tarkoituksena on parantaa kiihdytys- ja nopeusajotapahtumien turvallisuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja loukkaantumisia.

Klikkaa tästä tukes.fi

Poliisituben mopokurssit vanhemmille

Teemapäivät

ke 1.4. Aprillipäivä

Aprillipäivää vietetään Suomessa vuosittain 1. huhtikuuta. Aprilli tulee englanninkielen sanasta April, joka tarkoittaa huhtikuuta.

Päivää ei yleensä merkitä virallisiin kalentereihin eikä se ole liputuspäivä, koska päivä halutaan pitää yllätyksenä.

Perinteet

Aprillipäivän perinteisiin kuuluu leikkimielinen juksaaminen. Juksaamisen jälkeen huijauksen kohteeksi joutuneelle tulee kuitenkin ilmoittaa, että kyseessä on ollut jekku tai pila. Usein puijaamisesta ilmoitetaan lorulla: ”Aprillia, aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle!”. Juksaamisesta ei aprillipäivänä kuulu suuttua, mutta pilojen kuuluu myös olla sellaisia, etteivät ne loukkaa tai suututa ketään.

Mediassa

Aprillipäivänä useat mediat kuten sanomalehdet ja myös yritykset pyrkivät höynäyttämään yleisöään, joten aprillipäivänä kannattaa olla erityisen tarkkana ja kriittinen sen suhteen, mitä mediasta ja internetistä lukee. Aprillipilat lehdissä yleistyivät Suomessa 1960-luvulla. Sanomalehdessä on usein yksi uutinen, joka voisi pitää paikkansa, mutta se ei kuitenkaan ole totta. Usein tiedotusvälineissä puhutaan uutisankasta, jolla tarkoitetaan paikkansapitämätöntä uutista, jota luullaan todeksi.

käsin langoista tehtyjä vanulla täytettyjä nappisilmäisiä nukkeja erivärisillä mekoilla
Aprillipiloja

Hämmentäminen, yllättäminen ja epäilyksen aikaansaaminen ovat usein parhaimpien aprillipilojen suola!

  • Teippatkaa tietokoneen hiiren alapuolelle teippi siten, että hiiri ei toimi
  • Peittäkää esim. näyttö, peili tai ilmoitustaulu kokonaan post-it-lapuilla
  • Hyödyntäkää lemmikin kantokoppaa tai häkkiä, ja kirjoittakaa sen viereen kyltti: “älä härnää käärmettä”
  • Kertokaa nuorille, että huhtikuun alusta lähtien internet on kielletty kaikilta alle 18-vuotiailta Suomessa
  • Liimatkaa askarteluun tarkoitettuja heiluvia silmiä esim. jääkaapin purkkeihin, saippuatelineisiin tai laitteisiin
  • Laittakaa kananmunakennoon Mignon suklaamunia
  • Teipatkaa tulostettuja Rick Astleyn kuvia (tai muita hauskoja meemihahmoja) yllättäviinkin paikkoihin (esim. kurkkimaan ikkunoista tai nurkkien takaa)
  • Kääntäkää kaikki huonekalut ylösalaisin tai järjestelkää ne siten, että ne osoittavat kohti seinää
  • Laittakaa harmittomien “tavallisten” tarjoiltavien ruokien viereen kyltti “täysin tavallista / harmitonta ruokaa”
  • Liimatkaa työnnettävään oveen virallisen näköinen kyltti, missä lukee “vedä” ja sama toisinpäin
  • Teippaa toimivaan oveen kyltti “ovi rikki – ei kulkua”. Vie jekku seuraavalle levelille teippaamalla sama kyltti jokaiseen oveen (tai jätä vain yksi ovi, missä ei ole lappua)
  • Teippaa “lattia maalattu- älä astu” kyltti näkyville ja tee matoilla kulkureitti
  • Anna tietylle henkilölle tai jätä henkilön löydettäväksi post-it-lappu, missä lukee esim. “Meidän pitää puhua – nähdään toimistolla HETI” tai “nähdään keittiössä HETI”
  • Uskotelkaa isolla porukalla muille, että onkin oikeasti tiistai 31.3. Tehostakaa jekkua vaihtamalla kaikkien laitteiden päivämäärät ja jättämällä seinäkalenterit maaliskuulle
  • Vaihtakaa työkaverin kanssa WhatsAppin tai Snapchatin profiilikuvia ja nimiä keskenään, ja katsokaa milloin nuoret huomaavat

to 2.4. Maailman autismitietoisuuden päivä

YK:n yleiskokous on julistanut huhtikuun 2. päivän autismitietoisuuden kansainväliseksi teemapäiväksi. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta autismin erityispiirteistä sekä vahvistaa jokaisen oikeutta itsenäiseen, omatoimiseen ja osallistuvaan yhteiskunnan jäsenyyteen.

 

Autismi ei ole tila, joka tulisi poistaa tai parantaa. Sen sijaan tulisi rakentaa yhteiskuntaa, joka osaa suhtautua yksilölliseen erilaisuuteen ja varmistaa jokaiselle yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet täysimääräisesti. 

Autismi

Autismi on synnynnäinen aivojen kehityksestä johtuva tila, joka ilmenee hyvin yksilöllisesti. Autisminkirjo kattaa moninaisia piirteitä, joiden merkitys ja vaikutus yksilön elämään vaihtelee. 

 

Autistinen ihminen tarvitsee useimmiten tukea vuorovaikutuksessa, sosiaalisissa suhteissa ja kommunikaatiossa, riippuen henkilön tavasta aistia ja kokea ympäristöään sekä olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tuen tarve on yksilöllinen ja se voi myös muuttua elämäntilanteiden mukaan. 

Nuorella kitara sylissä ja kirjoittaa paperille

Verkkosivusto

Autismiliitto

Sivuilta löydät paljon tietoa, materiaalia, tukea ja toimintaa autismiin liittyen

autismiliitto.fi

Opas

Autismikirjo nuoruusiässä

Oppaassa kerrotaan autismikirjoon liittyvistä erityispiirteistä ja siitä, miten ne näkyvät autismikirjon nuoren käyttäytymisessä.

autismiliitto.fi

Verkkosivusto

Askel aikuisuuteen

Sivusto on suunniteltu tieto- ja materiaalipankiksi autismikirjon nuorten siirtymävaiheiden tueksi. Sivustolle on koottu monipuolista sisältöä jatko-opintoihin ja itsenäistymiseen liittyen. Löydät sivustolta tietoa, kokemuskirjoituksia ja –videoita, pelillisiä harjoituksia, ladattavia materiaaleja sekä linkkejä muille hyödyllisille sivustoille.

autismiliitto.fi

pe 3.4. – ma 6.4. Pääsiäinen

Pääsiäinen on kristillisten perinteiden vanhin ja suurin juhla. Pääsiäisenä juhlitaan sitä, että Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja elämä on voittanut kuoleman.

Viikkoa ennen pääsiäistä vietetään palmusunnuntaita. Silloin huomio on samassa tapahtumassa kuin adventtina: Jeesuksen saapumisessa Jerusalemiin aasilla ratsastaen.

Palmusunnuntain nimi viittaa palmunoksiin, joita ihmiset heittivät Jeesuksen eteen tielle. Tähän liittyy tapa koristella kirkkoa palmunoksilla ja muilla lehvillä tai kantaa niitä kulkueissa. Suomessa palmun sijasta koti ja kirkko koristellaan pajunoksilla. Tästä juontaa juurensa myös virpomisperinne, jossa virvottava toivotetaan “tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks”.

Palmusunnuntaista alkaa Jeesuksen elämän viimeinen viikko, jota kutsutaan hiljaiseksi viikoksi. Usein seurakunnissa järjestetään konsertteja, hartauksia tai perinteisiä ahtisaarnoja, jotka kertaavat Jeesuksen elämän viimeisen viikon tapahtumia.

Kiirastorstain jumalanpalveluksessa keskipiste on ehtoollinen. Kiirastorstaina muistellaan opetuslasten viimeistä ateriaa yhdessä Jeesuksen kanssa. Kristityt ovat Jeesuksen opetuslapsia ja noudattavat edelleen Jeesuksen käskyä nauttia yhteistä ateriaa, ehtoollista.

Kiirastorstain messun päätteeksi urut vaikenevat ja kynttilät sammutetaan. Alttari riisutaan kankaista ja esineistä, ja se verhotaan mustaan.

Kiirastorstai on vuoden suosituimpia kirkossakäyntipäiviä. Kiirastorstain messua vietetään illalla, koska kiirastorstai on monille työpäivä.

Pitkäperjantai on Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistopäivä. Pitkäperjantai on vuoden ainoa pyhäpäivä, jonka liturginen väri on musta. Päivän sanajumalanpalveluksessa viivytään ristin juurella.

Alttarilla kukkina on viisi ruusua. Ne kuvaavat Jeesuksen haavoja. Urkuja tai muita instrumentteja ei yleensä soiteta, vaan virret lauletaan ilman säestystä.

Pääsiäislauantaina, hiljaisena lauantaina, Jeesus on haudassa ja tuonelassa. Liturginen väri on musta.

Kansanperinteen mukaan pahat henget ja pääsiäisnoidat saattoivat mellastaa vapaasti Jeesuksen poissa ollessa. Suojautuakseen ihmiset sytyttivät pääsiäiskokkoja erityisesti Pohjanmaalla.

Länsi-Suomen perinteessä pääsiäislauantai on päivä, jolloin lapset pukeutuvat pääsiäisnoidiksi tai muiksi hahmoiksi ja kiertävät naapurustossa toivottamassa hyvää pääsiäistä.

Pääsiäispäivänä juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta. Se on juhlapäivä, sillä Jeesus voitti kuoleman puolestamme.

Pääsiäispäivän jumalanpalveluksessa liturginen väri on valkoinen, ja kirkko on usein koristeltu pääsiäisliljoilla. Valkoinen väri symboloi iloa.

Toisena pääsiäispäivänä muistellaan, kuinka Jeesus ilmestyi muutamille naisille sekä opetuslapsille matkalla Emmaukseen. Silloin he ymmärsivät, että hän oli noussut kuolleista.

Pääsiäisyöstä alkaa pääsiäisaika, joka kestää viisikymmentä päivää ja päättyy helluntaihin.

Lasten kirkko: Lego-pääsiäistarinat

LEGO-ANIMAATIOT

6 Videos

ke 8.4. Romanien kansallispäivä

Huhtikuun 8. on romanien kansallispäivä, jonka viettäminen aloitettiin 1990. Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta päivän kunniaksi, mutta päivä ei ole virallinen liputuspäivä.

Päivä on hyvä mahdollisuus nostaa esiin romanikulttuuriin ja -kieleen liittyviä teemoja entistä paremmin näkyville.

Romanit ovat olleet Suomen kansalaisia valtion perustamisesta lähtien, ja ensimmäiset romanit saapuivat maahan jo 500 vuotta sitten. Romanit kokevat edelleen syrjintää esimerkiksi työharjoittelupaikkoja haettaessa. 

Syrjintäkokemukset heikentävät osallisuuden kokemusta. Romanit kohtaavat syrjintää niin julkisilla paikoilla, viranomaisten taholta sekä työn ja asunnon haussa. 

Romanit pitävät positiivisena voimavaranaan tiivistä yhteisöllisyyttä perheiden ja suvun kesken.  Romaniyhteisössä toisten auttaminen on yleistä ja romaniperheissä keskeinen periaate on vanhempien ihmisten kunnioittaminen. Yhteisöllisyyteen voi kuitenkin liittyä yksilöä kuormittavia ja rajoittavia tekijöitä.

Romanien kansainvälinen lippu hyväksyttiin 1971 romanien ensimmäisessä maailmankongressissa, joka pidettiin Lontoossa. Sininen väri kuvastaa taivasta ja henkisiä arvoja. Vihreä väri edustaa maata ja maallisia arvoja. Lipun keskellä on punainen pyörä eli chakra. Chakra symboloi hevosten vetämiä vankkureita ja matkustamista, kehitystä sekä kasvua.

Verkkosivusto

Rauhankasvatus.fi

Sivulle on koottu käytännöllisiä ideoita ja materiaalia siihen, miten eri ikäisten lasten ja nuorten kanssa päivää voidaan juhlistaa. Lisäksi vinkkien tarkoitus on lisätä tietoa romanikulttuurista sekä käsitellä romaneihin kohdistuvia ennakkoluuloja ja syrjintää. Materiaalien ja tehtävien tärkeimpänä tavoitteena on edistää romanien yhdenvertaisuutta ja parantaa romanien yhteiskunnallista asemaa.

rauhankasvatus.fi

to 9.4. Mikael Agricolan ja suomen kielen päivä

Mikael Agricolaa (n. 1510-1557) pidetään suomen kirjakielen isänä. Hänen ABC-kirjansa, joka ilmestyi vuonna 1543, sisälsi kristinopin ja lukemisen perusteet. Kirja oli ensimmäinen suomalainen aapinen. Mikael Agricolan päivää vietetään 9. huhtikuuta. Päivä on samalla myös suomen kielen päivä ja liputuspäivä.

Agricola oli myös Turun piispa ja uskonpuhdistaja. Hänen elämäntyöstään suurin osa olikin uskonnollisen kirjallisuuden kääntämistä suomen kielelle.

Agricolan suomi pohjautui Varsinais-Suomen murteeseen. Hänen kirjoissaan esiintyvistä n. 8500 sanasta on edelleen käytössä kaksi kolmasosaa – esim. asiamies, esimerkki, talous, työväki ja velkakirja.

Kuva: Otava

yle areena

Agricola kahdessa minuutissa

Katso Agricolan tarina Yle Areenasta.

areena.yle.fi

Testi

Tunnistatteko Agricolan keksimät sanat?

Tee testi Ylen sivuilla.

yle.fi

3.-6.-luokkalaiset

Tehtäväpaketti

Sisältää:

  • 2 sivua Sanastotehtäviä (Kuva - sana)
  • Kaksi tekstiä ja luetun ymmärtämisen kysymykset
  • Ajatuskarttapohjan Mikael Agricolasta
  • Lisätehtäviä suomen kieleen (lempisanani sekä vanhoihin suomenkielisiin verbeihin tutustumista)
  • Tarkistusmonisteet tehtäville
freeed.com

to 23.4. Maailman kirjan ja tekijänoikeuksien päivä
Kirjan ja ruusun päivä

Maailman kirjan päivän alkuperä on vuodessa 1926, jolloin espanjalaisen kirjakauppiaan ajatuksesta huhtikuun 23. valittiin kirjojen ja ruusujen päiväksi. Päivä valikoitui muutaman kuuluisan kirjailijan kuolinpäivän perusteella. William Shakespeare ja Miguel de Cervantes kuolivat 23. huhtikuuta vuonna 1616.

Vuonna 1995 Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco julisti Kirjan ja ruusun päivän Maailman kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. Unescon julistuksen mukaan kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina.

Päivän tarkoituksena on rohkaista kiinnostumaan lukemisesta ja arvostaa kirjailijoita ja heidän työtään. 

Kirjallisuudella ja kielellä on suuri merkitys inhimilliselle ja kulttuuriselle moninaisuudelle sekä henkilökohtaisen identiteetin rakentumiselle. Lukeminen lisää ymmärrystä ja toimii siltana nykyisyyden ja menneen välillä, avartaa ajattelua ja herättää pohtimaan erilaisia asioita ja ilmiöitä. 

Kirja minkä sivuista on tehty sydämen muotoinen ja vieressä vaaleanpunainen ruusu. Avainsanoja: lukeminen, ystävä, rakkaus, ystävänpäivä

Verkkosivusto

Rauhankasvatus.fi

Sivulle on koottu käytännöllisiä ideoita ja materiaalia siihen, miten eri ikäisten lasten ja nuorten kanssa päivää voidaan juhlistaa. Sivustolla on vinkkejä erilaisista kirjoista, toimintoja kirjojen tekemiseen, artikkeleita ja monikielinen kirjasto.

rauhankasvatus.fi

ma 27.4. Kansallinen veteraanipäivä

Kansallista veteraanipäivää vietetään huhtikuun 27. päivänä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Sotiemme veteraanien juhlapäiväksi otettua Lapin sodan päättymispäivää on vietetty vuodesta 1987 lähtien Kansallisena veteraanipäivänä. Juhlapäivää kunnioitetaan juhlaliputuksella ja elossa olevien sotaveteraanien muistamisella.

Kunnissa vietetään juhlatilaisuuksia, joita veteraanijärjestöt järjestävät yhteistyössä koulujen, seurakuntien, puolustusvoimien, kansalais- ja maanpuolustusjärjestöjen, nuorisojärjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Joka vuosi järjestetään myös yksi valtakunnallinen päätapahtuma. 

Vuoden 2026 pääjuhla järjestetään Mikkelissä Konsertti- ja kongressitalo Mikaelissa. Juhlan ja sitä edeltävän veteraaniviikon teemana on Yhdessä eteenpäin katsoen. Teema kutsuu meitä kaikkia toimimaan yhdessä: muistamaan, ymmärtämään ja rakentamaan.

Suomenlippu sinisellä taivaalla valkoisten pilvien kanssa. Avainsanoja: Suomi, itsenäisyyspäivä, lippu, isänmaallisuus, liputuspäivä, pyhäpäivä

Verkkosivusto

Sodan muisti

Sukella Suomen sotavuosien kiehtovaan historiaan ja tutustu sodan käännekohtiin, elämään sotavuosina ja eri teemoihin, kuten talouteen, yksilön kokemukseen ja sodan vaikutuksiin. Sivustolla on myös oppimiskokonaisuuksia, joita voi hyödyntää esim. pari tai ryhmätyöskentelyissä.

sodanmuisti.fi

Verkkosivusto

opetushallitus

Sivustolta löydät vinkkejä päivän viettoon sekä linkkejä materiaaleihin ja lisätietoa antaville sivuille.

oph.fi