Hyppää haluaamasi sisältöön klikkaamalla kuvia!
Hyppää haluaamasi sisältöön klikkaamalla kuvia!
su 3.5.
ke 6.5.
pe 8.- su 17.5.
la 9.5.
pe 15.5.
ma 18.5.
pe 22.5.
Perheen määrittely on liukuvaa ja muuttuvaa, mutta perusytimenä on kuitenkin resurssien, hoivan, vastuiden ja velvollisuuksien jakaminen. Alunperin perheiden tarkoitus on turvata sen jäsenten elatus ja elämä esim. ruoan ja asunnon muodossa.
Perheeseen ei ole olemassa vain tiettyä mallia, vaan perhe elää ihmisten mukana: ihmiset tekevät perheitä. Käsitys perheestä vaihtelee myös eri kulttuurien välillä ja eri aikoina.
Yleensä kun mainitaan sana “perhe” ihmisten mieleen tulee nousee kuva isästä, äidistä sekä tyttärestä ja pojasta. Perheitä on kuitenkin hyvin erinäköisiä: avo- ja avioparit, yksinhuoltajat, uusperheet, sateenkaariperheet ja valittu perhe ovat vain muutamia esimerkkejä perheistä. Perhe onkin käsitteenä hyvin normiperusteinen ja sen yksiselitteinen määrittely on ongelmallista.
Perheen jäsenten välillä on keskenään myös erilaisia suhteita, mitkä vaikuttavat koko perheen toimivuuteen. Esim. jos sisarusten välillä on paljon riitoja, kuormittaa se myös muuta perhettä.
Perheen arki on arvokas voimavara nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Perhe ja sen toiminta vaikuttaa etenkin lapsen ja nuoren kehitykseen. Sujuva arki tukee koko perheen hyvinvointia ja suojaa perhettä myös arkisissa muutostilanteissa, kuten lapsen kehitysvaiheissa, perhettä koskevissa muutoksissa tai erotilainteissa.
Pelissä pyritään keräämään neljän samanarvoisen kortin nippuja eli muodostamaan perheitä.
Huom! Po1nt koordinaattorilta voi pyytää kortteja lainaan <3 Kortteja saatavilla myös joissain kirjastoista.
Klikkaa tästä leikkien.fiTyöväline perheiden elintapojen puheeksi ottamiseen vahvuus- ja voimavarakeskeisesti. Kortin avulla perhe voi pohtia omia arjen valintoja sekä saada tukea ja lisätietoa kortin perusteella nousseisiin ajatuksiin.
Klikkaa tästä neuvokasperhe.fiPerhe ja työntekijä keskustelevat avoimesti ja arvostavasti lapsen tai nuoren arjen eri teemoista: ystävistä, perheestä, päivähoidosta, koulusta, työstä ja vapaa-ajasta. Keskustelu on vapaaehtoinen eikä perheessäsi tarvitse olla erityisiä huolia keskustelun käymiseksi.
Klikkaa tästä mieli.fiKuvakortit on kehitetty tukemaan Lapset puheeksi® -keskustelua tilanteissa, joissa lapsi tai nuori osallistuu keskusteluun tai kuvakorteista on muuten hyötyä keskustelun toteutuksessa. Kortit on ladattavana ja tulostettavana pdf-tiedostona alla sekä suomenkielisinä että englanninkielisinä.
Klikkaa tästä mieli.fiKehonkuva on moniulotteinen rakenne, johon sisältyvät muun muassa kehon kokoon ja muotoon liittyvät tunteet, asenteet ja käsitykset.
Kehonkuva ei siis varsinaisesti kerro mitään kehosta tai sen ulkonäöstä, vaan siitä, miten oman kehonsa mieltää ja minkälaisia merkityksiä siihen liittää. Se on sarja subjektiivisia kokemuksia, ajatuksia ja havaintoja omasta kehosta sekä sen ominaisuuksista.
Kehonkuva on voimakkaasti yhteydessä mielenterveyteen, ja negatiivinen kehonkuva liittyy esimerkiksi syömishäiriöihin. Sairastumisen taustalla vaikuttavat moninaiset tekijät aina geneettisestä alttiudesta psykologiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, mutta erityisesti negatiivisen kehonkuvan ja kehonkuvan vääristymien on todettu vaikuttavan syömishäiriöiden puhkeamiseen. Tyytymättömyys painoon ja kehon muotoon lisäävät riskiä syömisen liialliseen kontrollointiin ja laihduttamiseen, mikä altistaa syömishäiriöön sairastumiselle. Myös masentuneisuus ja ahdistuneisuus heijastuvat kehonkuvaan muovaten sitä ongelmallisemmaksi.
Hypervisuaaliselle kulttuurillemme tyypillinen kuvasto, vertailu ja halu saavuttaa kulttuurisia ulkonäköideaaleja tuottavat paineita, joilla on vahva yhteys negatiivisen kehonkuvan muotoutumiseen. Vaikka kehonkuvan hankaluudet yhdistetään usein naisia koskeviksi, kaikki sukupuolet kokevat kehonkuvaan liittyviä vaikeuksia.
Moderni länsimainen ihminen tarkastelee omaa kehoaan usein hieman etäältä; kehoon suhtaudutaan mielestä erillisenä entiteettinä, projektina, jota voi muokata omien ihanteiden ja kulloistenkin trendien mukaan. Kehon muokkaamisen normi yhdistyy myös siihen, miten suhtaudumme kehonkuvan ongelmiin. Kun kehonkuvaa halutaan parantaa, ratkaisua etsitään usein kehon muovaamisesta liikunnalla, dieeteillä ja muilla erilaisilla toimenpiteillä.
Negatiivinen kehonkuva ei kuitenkaan kerro, että kehossa olisi jotakin vikaa, vaan että omassa kehosuhteessa on työstettävää. Ennemmin se on viesti siitä, että omaan hyvinvointiin on syytä panostaa: armollisuus ja itsestä huolehtiminen ovat tässä avainasemassa.
Kehonkuvan tarkasteluun kysymysten ja mielikuvaharjoituksen avulla esim. yksilötyöhön
Klikkaa tästä mielenterveystalo.fiLaajasti tietoa teemoittain kehotunnekasvatuksesta (menetelmiä, videoita, asiakirjoja)
Klikkaa tästä vaestoliitto.fiMenetelmä on tarkoitettu lähinnä ala-asteikäisten ryhmätoimintoihin, mutta on sovellettavissa myös muille kohderyhmille
Klikkaa tästä vaestoliitto.fiTulostettava juliste esim. nuorisotilojen seinälle.
Klikkaa tästä syomishairioliitto.fiLiikkuminen on yksi lasten ja nuorten terveyden ja terveyden edistämisen kulmakivistä. Riittävä liikkuminen on tärkeää niin lasten ja nuorten fyysiselle, psyykkiselle kuin sosiaaliselle terveydelle.
Reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään tunti päivässä!
Kaikille 7−17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.
Lasten ja nuorten liikkumissuosituksessa kuvataan parhaaseen tieteelliseen näyttöön perustuen, kuinka paljon ja millaista liikuntaa lapset ja nuoret tarvitsevat hyvinvointinsa turvaamiseksi.
Klikkaa tästä ukkinstituutti.fiLIITU -tutkimuksen (2024) tuloksia:
tuottaa kansallista seurantatietoa perusopetusikäisten lasten ja nuorten sekä toisella asteella opiskelevien nuorten aikuisten liikkumisesta, liikunta- ja terveyskäyttäytymisestä, paikallaanolosta ja unesta sekä liikuntaan liittyvistä asenteista, arvoista ja kokemuksista.
Klikkaa tästä liikuntaneuvosto.fiLiikkumisen määrä vähentyy ja paikallaanolon määrä lisääntyy iän myötä – liikemittarimittausten mukaan liikkumissuosituksen saavutti joka neljäs.
Klikkaa tästä ukkinstituutti.fiKestävyysliikunta vähentää oireita eniten, mutta hyvin monenlainen liikunta tuottaa myönteisiä vaikutuksia.
Klikkaa tästä ukkinstituutti.fiNuorisotyön ammattilaisille tarkoitettu menetelmäpankki, joka tarjoaa käytännön ideoita nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen arkiliikkumisen keinoin. Se toimii työkaluna, jonka avulla nuorten liikkumista voidaan edistää luontevasti, nuorisotyöhön sopivalla tavalla.
Klikkaa tästä mieli.fiMenetelmä, jossa nuorisotila siirtyy ulos luontoon.
Klikkaa tästä mieli.fiMatalan kynnyksen leikki, joka sopii ryhmän tutustumiseen, herättelyyn tai taukoliikkeeksi.
Klikkaa tästä mieli.fiVauhdikas ryhmäleikki, jossa testataan reaktiokykyä, kekseliäisyyttä ja kehonhallintaa.
Klikkaa tästä mieli.fiKilpailu, joissa nauru ja yhteinen tekeminen ovat tärkeämpiä kuin suoritus tai voittaminen.
Klikkaa tästä mieli.fiHelppo tapa tuoda liikettä pysyvästi hetkiin, jolloin ei ole mitään tekemistä.
Klikkaa tästä mieli.fiKeskustelutyökalu, joka auttaa löytämään erilaisia liikkumisen tapoja tunteiden säätelyyn.
Klikkaa tästä mieli.fiKeskustelutyökalu, joka auttaa löytämään erilaisia liikkumisen tapoja tunteiden säätelyyn.
Klikkaa tästä mieli.fisu 3.5.
ke 6.5.
pe 8.- su 17.5.
la 9.5.
pe 15.5.
ma 18.5.
pe 22.5.
Sateenkaariperhepäivää (International Family Equality Day, IFED) on juhlittu vuodesta 2012 alkaen pitkin maailmaa toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tänä vuonna päivä osuu sunnuntaille 3.5.2026.
Päivän tarkoituksena on voimaannuttaa sateenkaariperheitä, tuoda perheitä yhteen ja tehdä sateenkaariperheiden monimuotoisuutta näkyväksi sekä kirvoittaa keskustelua siitä, mitä sateenkaariperheiden aseman parantamiseksi pitää vielä tehdä.
Tutustu sateenkaariperhepäivän tapahtumiin ympäri Suomen täältä
Sateenkaariperhe on lapsiperhe, jossa yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön. Jokainen perhe on yksilöllinen eikä sateenkaariperhettä voi määritellä yhdellä tietyllä tavalla.
Erilaisten sateenkaariperheiden kirjo on laaja ja perheet ovat keskenään hyvinkin erilaisia. Sateenkaariperheiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, koska Tilastokeskuksen perhetilastoon kirjautuvat vain samaa sukupuolta olevien avioparien ja rekisteröityjen parien perheet, joiden luona asuu alaikäisiä lapsia, sekä niiden avoparien perheet, joissa vanhemmuus on tunnustettu äitiyslain nojalla.
Tilastot eivät tuo näkyviin esimerkiksi avoparien, etävanhempien, kumppanuusvanhempien ja niitä eri sukupuolta olevien parien perheitä, joissa ainakin toinen puolisoista on trans/muun/intersukupuolinen tai bi/panseksuaalinen. Arvion mukaan Suomessa elää sateenkaariperheissä noin 20 000 lasta ja nuorta.
Lapset saavat sateenkaariperheissä alkunsa lukuisilla eri tavoilla. Joillekin biologisen lapsen saaminen omilla sukusoluilla on mahdollista. Jotkut lapset saavat alkunsa hedelmöityshoidoilla tai niin sanotulla koti-inseminaatiolla käyttäen tunnetun luovuttajan sukusoluja. Joissakin perheissä vanhemmuutta suunnitellaan kahden kodin kesken. Osaan perheistä lapsi on tullut esimerkiksi adoption, sijaisvanhemmuuden tai sijaissynnytyksen kautta. Uusperheellistyminen on yleinen tapa lapsiperheellistyä myös sateenkaari-ihmisille.
Kahden kulttuurin sateenkaariperhe, sateenkaarimonikkoperhe, sateenkaareva leskiperhe… Sateenkaariperheet ovat monimuotoisia ja jokainen niistä on arvokas ja ansaitsee tulla näkyväksi. Tässä muutamia yleisiä sateenkaariperhemuotoja:
Sateenkaariperheetkin ovat yleisimmin ydinperheitä, joissa lapsella ei ole muita vanhempia. Ydinperheen molemmat vanhemmat ovat yleensä lapsen oikeudellisia vanhempia ja huoltajia. Miesparien ydinperheet ovat edelleen harvinaisia, koska perheen perustamisen tiellä on monia lainsäädännöllisiä esteitä poistettavaksi. Monet parit jäävät yksityisen puolen hedelmöityshoidoissa ilman Kela-korvausta.
Yhden vanhemman perhe ansaitsee arvostusta ja tukea, vaikka haastaisi yhteiskunnan normatiivista perhekäsitystä! Itsellistä vanhemmuutta tulee tukea mm. yhdenvertaisilla Kela-korvauksilla hedelmöityshoidoissa. Sateenkaariperheet ry mahdollistaa yhden vanhemman sateenkaariperheille vertaistukea ja omaa toimintaa.
Kumppanuusperhettä kutsutaan myös apilaperheeksi tai ystäväperheeksi, jossa vanhemmuus muodostuu kumppanuuden ja yhteisen sopimisen kautta, ilman vanhempien välistä rakkaussuhdetta. Vaikka kumppanuusperheet yleistyvät koko ajan, laki ja palvelut eivät vielä huomioi riittävästi perheitä, joissa vanhempia on useampi kuin kaksi. Lue lisää vaikuttamistyöstämme useamman kuin kahden vanhemman perheiden eteen. Omaa vanhemmuuskumppania pystyy etsimään kumppanuusvanhemmaksi.fi -sivuston Vanhemmuuskumppanin hakupalvelusta.
Sateenkaareva sijais- tai tukiperhe on sitoutunut tarjoamaan lapselle turvallisen ja rakastavan kodin.
Adoptioperhe ansaitsee riittävästi tietoa ja tukea adoptioprosessin aikana, sitä ennen ja sen jälkeen. Suomessa adoptio tuli sateenkaariperheille mahdolliseksi tasa-arvoisen avioliittolain myötä. Tähän asti adoptioita on toteutunut vain muutamia. Kansainvälisen adoption sateenkaari-ihmisille mahdollistavat tällä hetkellä vain Kolumbia ja Etelä-Afrikka. Tilanne voi muuttua Thaimaassa 2025 voimaan astuvan tasa-arvioisen avioliittolain myötä. Lue lisää adoptioperheet.fi.
Sateenkaariuusperhe on yhtä lailla moninainen ja monenkirjava joukko kuin uus- ja sateenkaariperheet yleensä. Sateenkaariuusperheessä joko lapsen alkuperäisessä perheessä tai jossakin uusista perhekuvioista yksi tai useampi vanhemmista kuuluu seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön. Sateenkaariperheet ja Sateenkaari-ihmisten perhesuhdekeskus tarjoaa tukea ja neuvontaa uusperheille.
Sijaissynnytys ansaitsee tulla nähdyksi perheellistymisen muotona muiden joukossa, ja siihen on tarjottava riittävästi tukea, neuvontaa sekä yhdenvertainen sijaissynnytyslainsäädäntö. Sateenkaariperheet yhteystyökumppaneineen ajaa sijaissynnytyslakia, jossa turvataan syntyvän lapsen, synnyttäjän sekä aiottujen vanhempien etu ja hyvinvointi. Sijaissynnytys on osalle lapsettomista ainoa vaihtoehto saada lapsi. Ajankohtaista tietoa mm. yhteistyökumppanimme Simpukka ry:n sijaissynnytystietopankissa.
Tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä Suomessa, myös monia sateenkaari-ihmisiä. Osalla lapsettomuus tarkoittaa pitkiä hedelmöityshoitoja, rahanmenoa ja epävarmuutta. Osa ei uskalla tai yksinkertaisesti voi toteuttaa perhehaavettaan puutteellisen lainsäädännön tai kielteisen asenneilmapiirin vuoksi. Sateenkaari-ihmisten lapsettomuuden kokemukset tulee ottaa vakavasti. On monia keinoja puuttua lapsiperheellistymisen tiellä seisoviin esteisiin ja epäkohtiin, jos poliittista tahtoa löytyisi. Tukea tahattomaan lapsettomuuteen tarjoaa Simpukka ry.
Oppaassa saat käytännön esimerkkien kautta lisää varmuutta ja työkaluja moninaisuuden kohtaamiseen ja sensitiiviseen työotteeseen, joka huomioi sateenkaari-ihmiset perheineen. Voit lukea oppaan maksutta tai voit tilata niitä maksutta esimerkiksi työpaikalle.
sateenkaariperheet.fiSivulle on kerätty lastenkirjoja sateenkaariperheille suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kirjalistasta löytyy ensikirjoja, kuvakirjoja, lastenromaaneja ja vauvakirjoja. Kirjoissa seikkailevat perheet poikkeavat jollain tavoin perinteisestä heteroydinperhemallista. erilaisuudesta, ystävyydestä tai ovat vailla selkeää perheteemaa.
sateenkaariperheet.fiÄlä laihduta -päivä on vastalause laihdutuskulttuurille.
Älä laihduta -päivä juhlii ja puolustaa kaikenlaisten kehojen olemassaoloa. Älä laihduta -päivä kannustaa luopumaan syömisen rajoittamisesta ja suuntamaan kohti syömisen iloa.
Älä laihduta -päivää vietetään vuosittain 6.5.
Kulttuurissamme on monia syömishäiriöille altistavia piirteitä, joista yksi merkittävimmistä on laihuuden ihannointi. Voidaan puhua laihdutuskulttuurista. Laihdutuskulttuurilla tarkoitetaan kaikkea laihdutus- ja laihuusmyönteisyyttä yhteiskunnassamme, oli kyse sitten kehonormeista, kauneusihanteista tai siitä, minkä ajattelemme olevan tervettä tai terveellistä.
Älä laihduta -päivä kutsuu mukaan vastustamaan laihdutuskulttuuria.
Lihavuuteen liittyy negatiivisia ennakkoluuloja, syrjintää, epäasiallista kohtelua ja kiusaamista. Se ei ole ok. Me ihmiset olemme luontaisesti eri pituisia, eri painoisia, eri muotoisia ja kaikin tavoin eri kokoisia ja niin meidän kuuluukin olla.
Eri kokoisista kehoista saa totta kai tehdä havaintoja. On erittäin ok huomioida, että toisten voi olla helpompi kurottaa ylähyllylle tai että erilaiset vaatteet sopivat erilaisille kehoille”. Sen sijaan kehon koolla ei pitäisi olla mitään tekemistä sen kanssa, kuka täällä saa näkyä, kuulua, ottaa tilaa tai ylipäätään olla olemassa.
Älä laihduta -päivä on kaikenlaisten kehojen ja kehorauhan puolella. Jokainen meistä ansaitsee tulla kohdatuksi ja kohdelluksi yhdenvertaisesti – painosta ja koosta riippumatta.
Syömishäiriö ei aina ala laihduttamisesta eikä laihduttaminen aina johda syömishäiriöön. Aika usein niin kuitenkin käy. Vaikka syömishäiriöön sairastumisen taustalla vaikuttaa aina monet tekijät, laihdutuskulttuurin vastustaminen on kenties yksi tehokkaimmista keinoista ennaltaehkäistä syömishäiriöitä ja toisaalta tukea syömishäiriöön sairastuneen toipumista.
Aika usein laihduttamista myös toteutetaan kyseenalaisin, terveyttä edistämättömin ja itselle vahingollisin keinoin, oli kyse syömishäiriöstä tai ei. Varsin yleistä on myös harmittomaksi mielletty, ns. turha laihduttaminen, jatkuva laihduttelu tai esimerkiksi lihomisenpelon värittämä suhtautuminen syömiseen ja liikkumiseen, joka ei kuitenkaan koskaan ole täysin harmitonta. Harmittomimmillaankin se vie aina kaistaa joltain muulta – yleensä kivoilta ja merkityksellisiltä asioilta elämässä.
Älä laihduta -päivä on syömishäiriöiden ennaltaehkäisyn, syömishäiriötä sairastavien turvallisemman kohtaamisen ja laihduttamiselta vapautuvan elämän puolella. Jokainen meistä ansaitsee elää ilman jatkuvia laihduttamisajatuksia ja ilman laihduttamispuheelle altistumista.
Älä laihduta -päivässä ei ole kyse siitä, kumpi on isompi ongelma: lihavuus vai syömishäiriöt. Kyse on ennemmin siitä, että ongelmat, jos niitä nyt ylipäätään on tarpeen ongelmiksi kutsua, eivät olekaan vastakkaiset vaan ehkä enemmän yhtenevät kuin mitä tällä hetkellä osataan ajatella.
Älä laihduta -päivää vastustetaan ja laihdutuskulttuuria puolustellaan usein terveysnäkökulmasta ja lihavuuden terveysriskejä kertailemalla. Laihdutuskulttuurilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä terveyden edistämisen, vastuullisen lihavuuden hoidon tai lihavuuden ennaltaehkäisyn kanssa. Laihdutuskulttuuri ylläpitää lihavuuden stigmaa, joka vaikuttaa vahingollisesti kaikenkokoisiin, ja ajaa ihmisiä kyseenalaisiin, terveyttä edistämättömiin laihdutuskeinoihin.
Älä laihduta -päivä on lihavuuden stigmaa vähentävän terveyden edistämisen puolella. Se toimii sekä lihavuuden että syömishäiriöiden ennaltaehkäisyn ja hoidon näkökulmasta parhaiten.
Älä laihduta on iso vaatimus tässä maailmassa, jossa laihduttaminen ja laihuuden ihannointi on normi. Siksi Älä laihduta -päivä ei ole syyllistämässä ketään meistä laihduttamisesta tai laihduttamisajatuksista. Sen sijaan Älä laihduta -päivä haluaa muuttaa kulttuuriamme sellaiseksi, jossa laihduttaminen ja laihuuden ihannointi ei olisi normi.
Älä laihduta -päivä kannustaa iloiseen ja ilkikuriseen kapinaan! Syö sitä mitä lihomisenpelko on kieltänyt sinua syömästä. Pue päälle se vaate, josta pidät, mutta jonka pelkäät paljastavan kehostasi jotain ”liikaa”. Kerro tarina siitä, mitä kaikkea hyvää laihduttamisen lopettaminen on tuonut elämääsi. Jos laihdutat, tee se vastuullisen ammattilaisen ohjauksessa, itsesi puolella, turvallisesti.
Maailma muuttuu vain muuttamalla ja laihdutuskulttuuri vaimenee vain sitä vastustamalla. Kukaan meistä ei siihen yksin pysty, mutta jokainen meistä voi olla osa muutosta, jonka haluaa maailmassa nähdä.
Oppaassa pohditaan, miten painosta pitäisi puhua ja milloin on parempi olla puhumatta ollenkaan. Opas on olemassa, jotta painopuheesta traumatisoituneita eri kokoisia ja eri tavoin syömisensä ja oman kehonsa kanssa oireilevia olisi jatkossa vähemmän.
syomishairioliitto.fiOppaassa jaetaan tietoa syömishäiriöstä tunnistamisen, avun hakemisen ja toipumisen tueksi.
syomishairioliitto.fiTulostettava juliste kehorauhasta esim. nuorisotilojen seinälle.
syomishairioliitto.fiTulostettava juliste ruokarauhasta esim. nuorisotilojen seinälle.
syomishairioliitto.fiValtakunnallisella Pyöräilyviikolla kannustetaan ihmisiä pyöräilemään. Tavoitteena on lisätä pyöräilyä kaikilla matkoilla, kannustaa ihmisiä pohtimaan omia liikkumisvalintojaan, lisätä ihmisten tietoisuutta pyöräilyn hyödyistä sekä vahvistaa pyöräilyn asemaa liikennesuunnittelutyössä.
Pyöräily liikkumismuotona ratkaisee monenlaisia yhteiskunnallisia haasteita – ja on parhaimmillaan iloista, yhteisöllistä ja elämyksellistä. Pyöräily inspiroi liikkumaan iloisemmin ja luovemmin, hetkessä ja kätevästi, varsinkin jos olosuhteet siihen kannustavat.
Vuonna 2026 pääteemalla Pyöräily ja Taide järjestettävä Pyöräilyviikko tuo esiin pyöräilyn elämyksellistä puolta ja kannustaa samalla paikallisia taide- ja pyöräilytoimijoita yhteistyöhön.
Pyörä on erinomainen väline taiteen kokemiseen. Pyöräillessä taide tulee vastaan osana ympäristöä, myös arjessa – kaduilla, aukioilla, puistoissa ja rakennusten seinillä. Pyörä on näppärä ja saavutettava kulkuväline erilaisille kierroksille, joissa kohteina ovat museot, galleriat, historialliset kohteet, veistokset ja muu julkinen taide, esimerkiksi muraalit tai graffitit. Pyörä välineenä madaltaa kynnystä kokea taidetta omassa tahdissa ja muutenkin ympäristöä aistien.
Pyöräily taiteen äärelle onnistuu parhaiten silloin, kun pyöräliikenteen infrastruktuuri on toimivaa, turvallista ja sujuvaa. Taiteen kokeminen vaatii tuekseen olosuhteita, jotka tekevät liikkumisesta, pysähtymisestä ja ympäristön havainnoinnista helppoa ja miellyttävää.
Pyöräilyviikko sisältää kymmenen teemapäivää, joiden tunnuksia paikallistoimijat (kunnat, yhdistykset, seurat, yritykset) voivat vapaasti hyödyntää markkinoinnissa ja viestinnässä. Teemapäivien päivämäärät ovat suosituksia ja teemapäiviä voi järjestää milloin tahansa. Pääasiassa on pyöräily!
Kaupunkipyöräpäivänä juhlistetaan helppoa, turvallista, saavutettavaa ja yhdenvertaista tapaa liikkua – myös taidetta kokemaan. Polkaistaan Pyöräilyviikko käyntiin kaupunkipyörillä ja koetaan ympäristö kaikkine yksityiskohtineen.
Kaupunkipyörä kannustaa ympäristön havainnointiin esimerkiksi sen suoman ajoasennon takia. Pystyasento ja rauhallinen eteneminen tekevät liikkumisesta elämyksellistä – katse nousee yksityiskohtiin, maisemiin ja kaupungin tarinoihin. Kaupunkipyörä sopii kaikille, ja sähköiset kaupunkipyörät (esim. Kuopiossa ja Lahdessa) laajentavat mahdollisuuksia entisestään.
Kaupunkipyörät ja -asemat ovat näkyvä osa kaupunkikuvaa ja markkinoivat paitsi kaupunkipyöriä palveluna, myös pyöräliikennettä ylipäätään tuomalla polkupyörät ja asemat kokonaisuutena merkittäväksi osaksi kaupunkikuvaa. Hyvin ja näkyvästi sijoitetut asemat ja toimiva infrastruktuuri tekevät pyöräilystä sujuvaa, turvallista ja kutsuvaa. Kaupunkipyörä ei ole vain kulkuväline, vaan osa kaupunkia ja sen kulttuuria. Selkeiden asemiensa ansiosta kaupunkipyörät pysyvät myös siististi järjestyksessä eivätkä tuki esimerkiksi jalkakäytäviä.
Pyörä kuntoon -päivänä muistutetaan, että hyvin huollettu pyörä tekee liikkumisesta turvallista, sujuvaa ja miellyttävää. Toimiva pyörä kutsuu polkemaan Pyöräilyviikon tapahtumiin ja lähiympäristöön.
Pyörän huolto kannattaa aloittaa pesusta/puhdistamisesta ja ketjujen öljyämisestä, renkaiden ilmanpaineen tarkistamisesta sekä löystyneiden muttereiden ja ruuvien kiristämisestä. Jarrujen toiminta on aina varmistettava! Säännöllinen huolto lisää pyörän turvallisuutta, pidentää sen käyttöikää ja tekee ajamisesta nautinnollista. Suuremmat huollot on hyvä teettää ammattilaisella.
Julkiset pyöränhuoltotelineet (työkalut, jalkapumput) yleistyvät kaupungeissa ja taloyhtiöissä. Ne tekevät huoltamisesta helppoa ja saavutettavaa kaikille. Pyörä kuntoon -päivä tarjoaa myös loistavan tilaisuuden järjestää pop-up -pajoja ja kevyeen huoltoon keskittyviä tapahtumia, joissa ammattilaiset voivat antaa vinkkejä ja neuvoja. Näissä samoissa huoltotapahtumissa ja -pajoissa pyörää voi myös koristella ja tuunata, ja näin luoda pyörästä pienen taideteoksen!
Kun lapset viihtyvät pyöräillessä, koko perheen pyöräilyinnostus kasvaa. Yhdessä pyöräily vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja saa aikaan positiivisen pyöräilykokemuksen. Kun liikenneympäristö on viihtyisä lapsille, se on yleensä viihtyisä kaikille!
Pyöräily ja Taide -teema on loistava tilaisuus saada myös perheen pienimmät liikkeelle: Järjestäjien kannattaakin markkinoida teeman mukaisia taidekohteita sopivan pyöräilymatkan päässä. Taidekierroksella pyörä mahdollistaa myös helpot pysähdykset vaikka jäätelölle tai rupattelutuokiolle tuttuja kohdatessa. Pyöriä voi tuunata oman tai oikeastaan lasten maun mukaan: Esimerkiksi pehmolelut pyörään kiinnitettynä todistetusti motivoivat!
Parhailla reiteillä kaiken ikäiset polkijat voivat edetä omaa tahtiaan mukavassa, rauhallisessa ja hiljaisessa ympäristössä. Pyöräillessä lähes parasta on sen tuottama äänimaailma – puheensorina, hiljaisuus ja tarpeen tullen ystävällismielinen soittokellon kilinä. Lasten kanssa pyöräillessä tätä kannattaa hyödyntää, koska lapset nauttivat aistimisesta ja pyöräilyn tuomista elämyksistä, jopa seikkailusta.
“Nopeammin, pidemmälle, hauskemmin”, hehkutetaan sähköpyöriä usein. Ja syystäkin, sillä sähköavusteiset pyörät rikkovat monien mielikuvan arkipyöräilystä vaativana tai jollain tapaa hankalana asiana. Sähköpyöriä on nykyään moneen menoon: niillä korvataan automatkoja, kuljetetaan ostoksia ja lapsia – ja tavara- sekä laatikkopyörillä liikkuvat vaivattomasti painavatkin lastit.
Sähköavusteisuus mahdollistaa myös pidempien matkojen kulkemisen. Sähköavustus vapauttaa katseen ympäristöön. Kun kaikkea energiaa ei tarvitse käyttää polkemiseen, jää tilaa havainnoida maisemia, aistia luontoa, tarkastella arkkitehtuuria ja kaupungin yksityiskohtia. Mitä jos tänä teemavuonna polkaisisi vähän pidemmällä sijaitsevan taiteen äärelle sähköpyörällä?
Sähköpyöräily mahdollistaa myös hyvin eri kuntoisten polkijoiden osallistumisen ohjatuille taidekierroksille tai muille opastetuille retkille. Sähköpyörä on väline yhdenvertaisempaan pyöräilyyn.
Pyömatkapyöräilijän tunnistaa työpaikalla helposti – hän hymyilee jo aamulla! Pyörällä töihin -päivä kutsuu kokemaan työmatkan elämyksellisenä osana päivää – jolloin aistit heräävät ja mieli virkistyy. Teemapäivä muistuttaa työmatkapyöräilyn positiivisista vaikutuksista sekä kannustaa työnantajia pohtimaan kuinka työmatkapyöräilyä voidaan edistää työpaikoilla. Järjestämällä laadukkaat pyöräpysäköintipaikat ja asianmukaiset suihku- ja pukeutumistilat työnantaja osoittaa, että pyöräily nähdään tasavertaisena kulkutapana muiden liikkumismuotojen rinnalla. Työnantajalle pyöräilyn edistäminen on erittäin kannattavaa. Parempi kunto vähentää sairauspoissaoloja, lisää työtyytyväisyyttä ja työn tuottavuutta. Verrattuna autojen pysäköintipaikkoihin, pyöräpysäköinti vie vähemmän tilaa ja on edullisempaa toteuttaa. Työmatkapyöräilyn edistämiseen voi tutustua Pyöräily-ystävällinen työpaikka -sivuilla.
Pyörällä töihin -päivänä järjestetään perinteisesti erilaisia työmatkapyöräilijöille suunnattuja tapahtumia, joiden kampanjoidaan työmatkaliikkumisen puolesta: Suosittu keino on aamiaistarjoilu vilkkaan pyöräreitin varrella. Tai työnantajan järjestämänä työpaikalla.
Pyöräily ja taide -teemaisella Pyöräilyviikolla aamiaistarjoilun lomassa voi vaikka soida musiikki tai tarjoilu voi sijaita julkisen taiteen läheisyydessä. Näin aamiainen ravitsee sekä kehoa että mieltä. Tai miksei pyörähtää kotimatkalla vielä galleriassa tai museossa tai ihastelemassa julkista taidetta?
Lue lisää työmatkapyöräilyn edistämisestä Liikkuva Työelämän -verkkosivuilta.
Pyörällä kouluun -päivänä kannustetaan koululaisia, opettajia ja koulun muuta henkilökuntaa kulkemaan matkansa pyörällä. Liikkumisen vapaus, ympäristön tarkkailu ja aistiminen ja vauhdin hurma motivoivat lapsia ja nuoria pyöräilemään. Koulumatka voi olla seikkailu, jossa arki ja mielikuvitus kohtaavat.
Pyörällä kouluun -päivän tärkein tavoite on sytyttää kipinä pyöräilyyn. Yhteiset pyöräretket, pyöräilyleikit ja oppitunnit tekevät pyöräilyn harjoittelusta koulussa hauskaa ja yhteisöllistä – ja yhdessä poljettu matka vahvistaa luokkahenkeä. Pyöräily ja Taide -teemavuonna pyöräretken päätepisteeksi voi valita taidekohteen tai taidetta voi kokea matkan varrella. Pidempiä retkiä varten voi olla hyvä kerrata pyöräilyä koskevia liikennesääntöjä ja katsastaa pyörän kunto ja hakea muitakin pyöräilykasvatukseen liittyviä vinkkejä. Näistä voi lukea lisää Fiksusti kouluun -sivuilta. Pyöräilyleikit ja pyöräilyoppitunnit ovat mutkaton tapa lähestyä pyöräilyä. Pyöränhuoltotapahtumiin apua voi kysellä myös vanhempainyhdistyksiltä tai paikallisilta pyöräilyseuroilta ja pyöräpajoilta.
Aikuisten ja viime kädessä kuntien ja valtion tehtävänä on varmistaa, että kodin ja koulun väliltä löytyy turvallisia ja sujuvia pyöräreittejä, ja että lapsiin suhtaudutaan yhdenvertaisina liikenteen käyttäjinä. Kun lapset viihtyvät liikenteessä, viihtyvät siellä yleensä kaikki!
Pyörällä harrastuksiin -päivänä tavoite on kulkea harrastuksiin ensisijaisesti fillarilla. Laulu- tai soittotunneille, näytelmä- tai elokuvakerhoon suuntaavat saavat matkalla hyvän annoksen liikuntaa ja ulkoilmaa – samalla Pyöräilyviikon pääteema toteutuu luontevasti. Liikunta- ja muiden harrastuspaikkojen pysäköintiratkaisuja suunniteltaessa kuntien ja muiden tahojen on hyvä huomioida, että yhden henkilöauton paikalle mahtuu kuudesta kahdeksaan polkupyörää. Muutoin pyöräilyyn voi kannustaa esimerkiksi erilaisin harrastusvälineiden säilytysratkaisuin.
Pyörällä harrastuksiin -päivä on loistava hetki kokeilla, miten helposti arkeen saa tarvittavan lisän liikuntaa. Päivä tarjoaa harrastuspaikoille mahdollisuuden osoittaa, että pyöräilijät ovat tervetulleita ja toivottuja! Kurkkaa kuinka Jyväskylän jääkiekkonuoria ja Helsingin jalkapallojunioreita kannustettiin kestäviin liikkumismuotoihin treenimatkoilla: Käytössä oli monipuolinen keinovalikko, josta korvan taakse kannattaa laittaa muun muassa nasta- ja kesärenkaiden vaihtopajat sekä pyöräilevät treenibussit!
Pyörällä kauppaan -päivä kutsuu kaupan alan toimijoita huomioimaan pyöräilijät. Nykyään erilaiset kuljetusratkaisut ja erilaiset tavarapyörät sähköavustuksilla mahdollistavat isompienkin ostosreissujen hoitamisen pyöräillen.
Kuljetusmahdollisuuksien lisäksi kaupassa käynnin mielekkyyteen vaikuttavat lähiympäristön pyöräilyolosuhteet. Mitä sujuvampaa ja turvallista pyöräily kauppojen läheisyydessä on, sen mielekkäämpää pyörällä asioivien on hoitaa ostoksensa. Selkeät opasteet ja viestintä esimerkiksi pyöräpysäköinnistä kutsuu asioimaan pyörällä, ympäristöä kuormittamatta. Voisivatko esimerkiksi kauppakeskukset tarjota sähköpyörille latauspaikkoja samoin kuin autoille?
Toukokuisena perjantaina kauppareissulla voi vaikka piipahtaa taiteen äärellä, varsinkin jos mahdollisuuksista on viestitty sopivasti kaupunkien ja kuntien sivuilla. Entä jos kaupalla soisi musiikkiesitys, joka vangitsee ohi polkevien pyöräilijöiden huomion? Hiljaisesti etenevät pyöräilijät kuulevat musiikin ja pystyvä pysähtymään hetkessä – vaikka jäätelölle.
Pyörämatkailun teemapäivän lähestyessä on otollinen hetki miettiä alueen pyöräreittejä tai -kohteita matkailijan näkökulmasta. Pyörämatkailupäivä tarjoaa oivan tilaisuuden nähdä pyöräily keinona ja välineenä kokea taidetta, luontoa, maisemia ja paikallisia tarinoita rauhallisesti ja läheltä.
Teemapäivänä nostetaan esiin pyörämatkailukohteita, -reittejä, -palveluita ja tapahtumia sekä innostetaan vapaa-ajan pyöräilyyn maastossa, maanteillä ja kaupungeissa. Oman alueen yrityksiä on luontevaa kannustaa hakemaan Welcome Cyclist -tunnusta ja viestiä palveluiden tärkeydestä pyörämatkailijalle. Uusien pyörämatkailureittien lanseerausta ja testaamista sekä muita avauksia pyörämatkailun kehittämiseksi kannattaa ajoittaa Pyöräilyviikolle ja Pyörämatkailupäivään.
Pyörämatkailun edistämiseksi yritysten kannattaa pitää tiedot ajan tasalla ja järjestää palveluita kattavasti. Tässä kaikessa auttaa yrityksille myönnettävä Welcome Cyclist -tunnus. Apua ja vinkkejä pyörämatkailun edistämiseksi löytyy Bikeland.fi -sivustolta.
Pyöräilyviikon päättää Pyörällä kaiken ikää -päivä. Ikäihmiset nauttivat saavutettavista elämyksistä, ja usein taide eri muodoissaan on lähellä sydäntä. On siis tärkeää, että pyöräilyn infrastruktuuri on sellainen, että liikenteessä voi polkea turvallisesti ikään katsomatta kuka vain: Ikäihmisten, kuten lastenkin, liikkumisen ehdoilla suunniteltu ympäristö takaa sen, että polkemisen ohessa voi nauttia ympäristöstä ilman stressiä liikenteestä – jolloin myös elämyksellinen liikkuminen on mahdollista.
Ikäihmisille pyöräily on erinomaista kestävyysliikuntaa, joka ylläpitää toimintakykyä ja terveyttä. Polkupyörä tarjoaa mahdollisuuden itsenäiseen liikkumiseen, jolla on voimaannuttava vaikutus hyvinvoinnille. Ulkoilu tuo vaihtelua ja virkistystä ikäihmisten arkeen ja sähköpyörän monet versiot tarjoavat fyysisesti kevyemmän vaihtoehdon perinteiselle polkemiselle. Lue lisää ikäihmisten pyöräilystä.
Viimeisenä Pyöräily ja Taide -päivänä kannattaa huomioida kaiken ikäiset ja tasoiset liikkujat, sillä Pyöräily kuuluu kaikille!
Perheellä on jokaiselle yksilöllinen merkitys. Useimmiten perhe tarkoittaa turvaa ja lohtua, iloa tuovia ihmissuhteita, yhteisiä päämääriä ja mielekästä yhteiseloa.
Suomessa perheeksi määritetään virallisesti avio-tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- tai avoliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa olevat henkilöt, joilla ei ole lapsia. Virallisen perheen määritelmän ohessa perheen merkitys voi olla henkilökohtaisella tasolla moninaisempi ja kokoonpano laajempi.
Perheellä on aina ollut myös suuri yhteiskunnallinen merkitys. YK:n yleiskokous julisti vuonna 1993 perheiden teemapäivän, jonka tarkoituksena on tuoda esille perheiden hyvinvointia ja merkitystä osana toimivan yhteiskunnan rakenteita.
Päivä tunnetaan myös nimellä International Day Against Homophobia, Transphobia & Biphobia eli IDAHOT. Päivästä käytetään myös muotoa IDAHO, IDAHOTB ja IDAHOBIT.
Kansainvälistä homo-, bi- ja transfobian vastaista päivää vietetään 17. toukokuuta.
Teemapäivä nimettiin ensi kerran vuonna 2004 ja siitä on muodostunut vuosittainen perinne. Päivän viettämisen tarkoituksena on kiinnittää huomiota seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuulumisen tai kehollisen monimuotoisuuden perusteella tapahtuvaan syrjintään ja häirintään ja nostaa näkyville epäkohtia, joissa HLBTIQ+-ihmiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa yhteiskunnassamme.
Päivää vietetään virallisesti juuri 17.5., koska 17.5.1990 Maailman terveysjärjestö poisti homoseksuaalisuuden mielenterveyshäiriöiden luettelostaan.
Varatkaa iso tila missä on avoimet ovet toiminnan ajan:
Koulunuorisotyö:
Muokattavissa oleva opetuspaketti on hyvä ja monipuolinen kokonaisuus, josta voi ottaa teeman ja tarpeen mukaan erilaisia harjoituksia (opetuskäyttöön).
Klikkaa tästä: dropbox.comPullonpyöritystä muistuttava peli, jota voi käyttää apuvälineenä käsiteltäessä koulussa, mediassa ja laajemmin yhteiskunnassa esiintyviä normeja. Pelin keskiössä ovat sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja pari- ja perhesuhteisiin liittyvät normit, niiden tunnistaminen ja haastaminen.
Klikkaa tästä: dropbox.comKansainvälistä museopäivää on vietetty toukokuun 18. päivänä vuodesta 1977 alkaen. Päivän tarkoituksena on tehdä museoiden yhteiskunnallista asemaa tunnetuksi sekä yleisön että päättäjien keskuudessa. Päivän teemasta vastaa kansainvälisen ICOMin neuvoa-antava komitea ja museopäivän koordinoinnista Suomessa vastaa Suomen museoliitto. Nykyisin Kansainvälisen museopäivän juhallisuuksiin osallistuu erilaisin tapahtumin liki 30 000 museoa ympäri maailman yli 120 maassa.
Tähän tullaan lisäämään sisältöä ja menetelmiä 🙂
Historia
Päivän viettäminen kadonneiden lasten päivänä alkoi yhdysvalloista vuonna 1983. Toukokuun 25. päivänä 1979 6-vuotias Etan Patz katosi koulumatkallaan New Yorkissa. Isän ottama kuva lapsesta sai paljon kansallista ja kansainvälistä huomiota mediassa ja muuttui kadonneiden lasten liikkeen symboliksi. Vuonna 1983 presidentti Ronald Reagan julisti päivän kansalliseksi kadonneiden lasten päiväksi USAssa.Kun yleisön tietoisuus ongelmasta lisääntyi ja kaapattujen lasten määrä maailmalla kasvoi, päivän vietto kadonneiden lasten päivänä levisi myös muualle maailmaan.
Päivän symboli on lemmikinkukka (engl. forget me not = älä unohda minua).
Lapsikaappaukset Suomessa
Euroopassa lapsia arvioidaan katoavan yli 250 000 vuosittain – eli yksi lapsi 2 minuutin välein. Vuonna 2024 Suomesta kaapattiin ulkomaille yli 50 lasta: se on 50 lasta liikaa. Vain osa kaappauksista päätyy viranomaisten tietoon, joten tarkkoja lukuja on vaikea arvioida.
Lapsikaappaus on Suomen rikoslain mukaan rangaistava teko ja ennen kaikkea se rikkoo lasten ihmisoikeuksia.
Suomessa kaapatuista lapsista suurin osa on perheenjäsenen tai läheisen kaappaamia, vain kourallinen on tuntemattomien toimesta tapahtuneita. Joidenkin mielestä tämä voi kuulostaa lohduttavalta, eikä lainkaan huolestuttavalta; että lapsi, jonka oma perheenjäsen on kaapannut olisi turvassa läheisensä kanssa, eikä perheenjäsenen kaappaamaa lasta tarvitsisi kohdella kadonneena. Totuus kuitenkin on, että kaappaaminen voi olla lapselle hyvin traumatisoiva tapahtuma. Lapsi voi oireilla psyykkisesti ja fyysisesti – kukapa ei kun kaikki tuttu viedään ympäriltä pois: koti, koulu, ystävät, toinen vanhempi – kaikki mikä ennen oli tuttua ja turvallista.
