Nuorisoalan kattojärjestö kokoaa neljä kertaa vuodessa nuoriin ja nuorisoalaan liittyvää ajankohtaista tietoa yhteen Mitä kuuluu nuorille? -katsaukseen sekä Mitä kuuluu nuorisoalalle? -katsaukseen sekä laajempiin vuosijulkaisuihin. Katsausten tarkoituksena on palvella niin päättäjiä, nuorisoalan toimijoita kuin muita nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden parissa työskenteleviä tarjoamalla helposti haltuun otettavan tilannekuvan siitä, miten nuorilla ja nuorisoalalla menee.
Vuoden 2024 viimeiset katsaukset julkaistiin marraskuussa.
Mitä kuuluu nuorille? -katsauksessa käsitellään muun muassa nuorten ADHD-diagnoosien kasvua, sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksia nuoriin sekä nuorten työllisyyden kehitystä. Katsaus kokoaa säännöllisesti ajankohtaisimpiin tutkimuksiin, selvityksiin, kyselyihin ja tilastoihin pohjautuvaa tilannekuvaa siitä, miten nuoret voivat ja miten nuorten ääni kuuluu yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Karvin tuoreen arvioinnin mukaan opettajilla oli tukea tarvitsevia oppilaita opetusryhmissään enemmän kuin mihin he oman arvionsa mukaan pystyivät vastaamaan. Tilastokeskuksen mukaan tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä on ollut tasaisessa kasvussa ja jo neljännes peruskoulun oppilaista saa tehostettua tai erityistä tukea.
Alle 25-vuotiaista nuorista 13,2 % oli työttömänä vuoden 2024 kolmannella kvartaalilla, mikä on lähes 10 % kasvu vuoteen 2023 verrattuna. Tuoreimman työllisyyskatsauksen mukaan alle 25-vuotiaita oli syyskuussa 2024 työttömänä jopa 16,1 %, mikä on 19,5% enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Samalla avoimia työpaikkoja oli noin puolet vähemmän tarjolla kuin vuosi sitten.
Nuorten ADHD-diagnoosit lisääntyivät merkittävästi Suomessa koronapandemian aikana. Yli viiden miljoonan ihmisen aineistosta tehdyn suomalaistutkimuksen mukaan uusien ADHD-diagnoosien määrä kaksinkertaistui vuosien 2020–2022 välillä. ADHD:n yleistyminen oli havaittavissa jo ennen pandemiaa, mutta sen aikana diagnosointien määrä kasvoi 19% normaalia enemmän.
Hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset osuvat voimakkaasti nuoriin. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut arviointimuistion vuosien 2024 ja 2025 sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista kotitalouksien taloudelliseen asemaan. Arviot perustuvat SISU-mikrosimulaatiomallilla tehtyihin laskelmiin. Eniten tulojen havaittiin pienenevän 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä.
Kevään 2025 EU-vaaleissa kaikista matalin äänestysaktiivisuus oli 20- ja 21 -vuotiaiden ikäryhmissä käy ilmi Tilastokeskuksen analyysista. Näiden ikäryhmien äänestysaktiivisuus jäi 21,3 prosenttiyksikköön. Nuoret naiset äänestivät aktiivisemmin kuin nuoret miehet. Kokonaisuudessaan kaikkien muiden nuorten ikäryhmien äänestysaktiivisuus, paitsi 18-vuotiaiden, jäi alle vuoden 2019 EU-vaalien 18-24-vuotiaiden äänestysaktiivisuuden, joka oli 24,2 %.
Mitä kuuluu nuorisoalalle? -katsaus kokoaa ajankohtaiseen tietoon ja alan kehittämistyöhön pohjautuvaa tilannekuvaa siitä, mitä nuorisoalalla tapahtuu. Nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa. Nuorisoala kattaa nuorten, nuorisolain mukaisesti alle 29-vuotiaiden, nuorisotyötä ja nuorisotoimintaa tekevät ja tukevat toimijat kunnissa, seurakunnissa ja kolmannella sektorilla.
Kunnat käyttivät vuonna 2023 nettotaloudestaan nuorisotyöhön keskimäärin 133 euroa jokaista alle 29-vuotiasta kohden. Edellisvuonna vastaava summa oli 117 euroa, joten kasvua oli merkittävästi. Lisäksi kunnat avustivat järjestöjen nuorisotoimintaa
10,5 miljoonalla eurolla, mikä on lähes miljoona enemmän edellisvuoteen verrattuna.
Vuonna 2023 kunnissa tehtävän nuorisotyön tyypillisimmät työmuodot ja kuinka isossa osassa kuntia työmuotoa tehdään:
Mitä kuuluu nuorille -tieto- ja ratkaisupaketti sekä Mitä kuuluu nuorisoalalle -vuosikatsaus tarjoavat tutkittua tietoa nuorten ja nuorisoalan tilanteesta. Nuorisoalan kattojärjestö on julkaissut Mitä kuuluu nuorille –tieto- ja ratkaisupaketin sekä Mitä kuuluu nuorisoalalle –vuosikatsauksen. Mitä kuuluu nuorille -paketissa keskitytään erityisesti nuorten hyvinvointiin kunta- ja aluetasolla. Mitä kuuluu nuorisoalalle –katsaus puolestaan esittelee nuorisoalan keskeisimmät tilastot ja kokoaa yhteen neljä kirjoitusta, joissa käsitellään nuorisotyön tilaa eri näkökulmista. Vuosittain julkaistavat laajat Mitä kuuluu nuorille -tieto- ja ratkaisupaketti ja Mitä kuuluu nuorisoalalle –katsaus keskittyvät esittelemään uusinta tilannekuvaa nuorten hyvinvoinnista ja nuorisoalan tilanteesta.
Molemmat julkaisut vahvistavat, että nuorten pahoinvointi on jatkanut kasautumistaan, eikä koronan nuorille aiheuttamista haitoista olla toivuttu. Nuorisotyön tilastot kertovat osaltaan hitaasti tapahtuvista muutoksista esimerkiksi työmuotojen ja toimintaympäristöjen osalta, esimerkiksi koulu- ja oppilaitos-nuorisotyö lisääntyi viime vuonna. Positiivinen uutinen on se, että suurin osa kunnista, erityisesti isot kaupungit, ovat selkeästi lisänneet nuorisotyöhön käytettyjen eurojen määrää. Samalla huoli alan rahoituksesta tulevaisuudessa on kova.
Nuorisoalalle valittiin kolme osaamiskeskusta kaudelle 2024–2027. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyväksyi syyskuussa valtionapukelpoiset nuorisoalan osaamiskeskukset vuosille 2024–2027. Valtionavustusleikkausten vuoksi osaamiskeskustoimintaa ei toteuteta suunnitellussa laajuudessa, joten haettavana olleen kuuden osaamiskeskuksen sijaan valittiin kolme osaamiskeskusta.
Hyväksytyt nuorisoalan osaamiskeskukset alla listattuna (teema/hakija):
• Kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö / Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
• Nuorisotyötä koskeva alueellinen tieto / Nuorisotutkimus-seura ry
• Yhdenvertaisuus / Suomen Partiolaiset ry
Ammattilaisille ja huoltajille suunnatuista tapahtumista ja koulutuksista kerrotaan täällä.
Männistön nuorisotalo Latarin tiloissa järjestetään Nepsy Cafe 2.12. klo 17-19. Toiminnasta vastaavat Kuopion nuorisopalvelut ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen Nepsy-tiimi.
Männistön nuorisotalo Latarin tiloissa järjestetään Nepsy Cafe 16.12. klo 17-19. Toiminnasta vastaavat Kuopion nuorisopalvelut ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen Nepsy-tiimi.
Po1ntin ohjausryhmän tehtävä on ohjata Po1ntin toimintaa ja sen kehittämistä. Ohjausryhmän jäsenet koostuvat Po1nt verkoston kuntien edustajista, yleensä esihenkilöistä. Jokaisella jäsenellä on sanavalta ja mahdollisuus ilmaista toiveitaan ja kehittämisideoitaan OHRYssä.
Yhteiskehittämismalli, eli käytännössä ajatusten ja ideoiden jakaminen sekä päätösvallan käyttäminen, on Po1ntin selkäranka, mikä pitää toiminnan pystyssä ja ajantasaisena.
Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa sekä tarvittaessa.
Nuoret ja rikollisuus on noin 12-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille suunnattu palvelu, joka sisältää tietoa lasten ja nuorten kohtaamista rikoksista, testejä, joiden avulla voi paremmin ymmärtää milloin rikoksen määritelmä täyttyy sekä neuvoja, kuinka toimia jos on kohdannut rikoksen.
Nuoret ja rikollisuus -palvelu toimii apuna myös nuorten kanssa toimiville ammattilaisille, niin järjestö- kuin viranomaistyössä sekä koulujen oppimateriaalina.
Oletko kiinnostunut yhteistyöstä Po1ntin kanssa? Haluatko liittyä Po1ntin verkoston jäseneksi? Kaipaatko verkkosivua hankkeesi ajalle?
Etsimme jatkuvasti uusia mahdollisuuksia yhteistyöhön, ja tekevään verkostoomme mahtuu aina lisää porukkaa!
044 718 1901
asta.keskisaari@kuopio.fi
