Hyppää haluaamasi sisältöön klikkaamalla kuvia!
Hyppää haluaamasi sisältöön klikkaamalla kuvia!

1.6.-30.6.

ke 3.6.

pe 5.6.

ma 8.6.
Esimerkiksi:
Kurkkaa lisää hassuja teemapäiviä alla olevan linkin kautta!
Kestävä kehitys tarkoittaa kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.
Kestävään kehitykseen liittyy olennaisesti ajatus planeetan rajoista. Ihmisen toiminta on sopeutettava maapallon luonnonvaroihin ja luonnon kestokykyyn.
YK on luonut kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoiteohjelman, mikä tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen.
Tavoite: Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite 5: Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Tavoite: Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
Lue lisää tavoitteesta Suomen YK-liiton sivuilta.
Harjoituksia tulevaisuustyöskentelyyn. Opas antaa välineitä tulevaisuususkon vahvistamiseen ja mahdollisten tulevaisuuksien kuvittelemiseen.
Klikkaa tästä: nuori.fiAamunavauksessa kerrotaan ensin vastuullisesta kuluttamisesta ja viherpesusta. Sen jälkeen luetaan kuusi väitettä. Osallistujat vastaavat väitteisiin peukkupalautteella.
Klikkaa tästä: nuortenakatemia.fiTyökaluna ja tukena opettajille, kasvattajille ja ohjaajille: Ympäristökasvatuksen, kestävyyskasvatuksen, ilmastokasvatuksen, seikkailukasvatuksen, tiedekasvatuksen ja ulkona oppimisen materiaalit, menetelmät, tapahtumat ja palvelut.
mappa.fimappa.fi/materiaalitOpas kuvaa ilmastonmuutos-ilmiön jokaisen koulussa opetettavan oppiaineen näkökulmasta erikseen. Lisäksi se tarjoaa kuvamateriaalia, sekä aihepiiriin sopivia tehtäväideoita jokaiselle oppiaineelle. Oppaaseen on koottu myös yleistä tietoa ilmastonmuutoksesta ja ilmastokasvatuksesta sekä tiiviit vinkit alakoulun ilmastokasvatukseen. Kaikilla oppiaineilla on annettavaa ilmastokriisin ymmärtämisessä ja ratkaisemisessa!
Klikkaa tästä: openilmasto-opas.fiSivustolta löytyy mm. tutkittua tietoa, oppaita, menetelmiä ja ilmastoahdistuksen omahoito ohjelma.
Klikkaa tästä: ymparistoahdistus.fiSivulta löydät erilaisia menetelmiä ja harjoituksia ympäristöahdistuksen käsittelyyn.
Klikkaa tästä: ymparistoahdistus.fiOpas sisältää kestävää kehitystä avaavan sisällön lisäksi neuvoja, materiaaleja ja tapausesimerkkejä, joita voi hyödyntää omassa kasvatus- ja opetustyössä. Näkökulmia voi käyttää myös oman työ- ja oppijayhteisön arvokeskustelun ja muun rakentavan dialogin pohjalla sekä ajatusten herättelyssä.
Klikkaa tästä: oph.fiJärjestäkää porukalla kirppis tai tavaranvaihtopäivä vaikka nuokkarin pihalla!
Ideoita ja vinkkejä järjestämiseen löydät esim. alla olevalta sivulta.
Klikkaa tästä: hietsumarket.fi/pihakirppisViimeistään nyt on aika laittaa kesätoiminnot pyörimään!
Muistakaa ilmoittaa kesätoiminnoista, poikkeusaukioloista sekä ohjaajien lomista Po1ntissa hyödyntäen tapahtuma -elementtiä ja yhteystietokortteja.
Kurkkailkaa myös miten muut kunnat ovat toiminnoista ja lomista ilmoittaneet.
Jalkautuvalla nuorisotyöllä tarkoitetaan nuorten vapaa-ajan ympäristössä yhdessä muiden toimijoiden kanssa tehtävää nuorisotyötä, jonka tavoitteena on
• kohdata nuoria
• kartoittaa ilmiöitä
• hyödyntää saatua tietoa nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi
Jalkautuvaa nuorisotyötä tehdään aina nuorisotyöllisin keinoin yhdessä muiden toimijoiden kanssa, ja sen ytimessä on nuorten kohtaaminen. Tavoitteena on myös nuoriin ja nuorisokulttuuriin liittyvien ajankohtaisten ilmiöiden kartoittaminen. Työn yhteiskunnallisena tehtävänä on nuoria koskevan tiedon välittäminen sidosryhmille, yhteistyötahoille, eri organisaatioille ja päättäjille. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta kyse on nuoruuden edunvalvonnasta ja elinoloihin vaikuttamisesta.
Moniammatillista yhteistyötä tehdään sekä toiminnallisella että strategisella tasolla – ennen jalkautumista, jalkautumisen aikana ja jalkautumisen jälkeen. Yhteistyön avulla varmistetaan hankitun tiedon välittyminen ja hyödyntäminen nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Jalkautuva nuorisotyö on sateenvarjotermi, jonka alle kuuluu erilaisia tarkennettuja tavoitteita. Tavoitteet määrittyvät nuorten tarpeiden, tilanteiden, jalkautujien työtehtävien tai erillisten jalkautumiskertojen, strategioiden ja linjausten mukaan.
Käsikirjassa vuorottelevat jalkautuvan nuorisotyön tietoperusta ja 33 itsereflektointiin ohjaavaa kysymystä. Lukija pystyy kysymysten avulla työstämään sanoitusten herättämiä ajatuksiaan jo ennen mahdollista yhteisen toimintasuunnitelman rakentamista. Lisäksi kirjassa on linkkejä ja muuta materiaalia jalkautuvan
nuorisotyön ymmärtämisen tueksi.
Nuorisotyötä asemilla, kaduilla ja kauppakeskuksissa.
Klikkaa tästä issuu.comWalkers-toiminta on 1994 Aseman Lapset ry:ssä kehitetty nuorisotyön muoto, jota toteutetaan yli 20:lla paikkakunnalla Suomessa. Toiminnan ytimessä on lisätä turvallisten nuorisoalan ammattilaisten sekä vapaaehtoisten aikuisten läsnäoloa nuorten arjessa ja vapaa-ajalla, heidän suosimissaan erilaisissa toimintaympäristöissä.
Klikkaa tästä asemanlapset.fiNuorisotyöntekijät jalkautuvat liikenteen solmukohtiin, kauppakeskuksiin, puistoihin ja muihin julkisiin tiloihin, joissa nuoret viettävät aikaansa. Työn tavoitteena on turvata nuorten omaehtoinen vapaa-ajanvietto ja olla turvallisina aikuisina nuorten saatavilla.
Klikkaa tästä asemanlapset.fi
1.6.-30.6.

ke 3.6.

pe 5.6.

ma 8.6.
Pride on sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeustapahtuma ja mielenosoitus sekä sateenkaarevan moninaisuuden juhlaa.
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat muun muassa transsukupuoliset, ei-binääriset ihmiset, kuten muunsukupuoliset ja sukupuolettomat, transvestiitit ja intersukupuoliset. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat muun muassa homot, lesbot, bi- ja panseksuaalit ja aseksuaalit.
Priden yhteydessä järjestetään usein perinteinen marssi tai kulkue, johon osallistuu yllä mainittujen lisäksi myös sateenkaariperheitä, suhdevähemmistöjä ja muita ryhmiä.
Setan puheenjohtaja Pekka Rantala totesi vuonna 2023, että Pride on pohjimmiltaan mielenosoitus ihmisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Nämä eivät vielä toteudu Suomessa, syrjintä on edelleen yleistä kaikilla elämänaloilla ja perus- ja ihmisoikeuksissa on parannettavaa.
Niin kauan, kun yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät tosiasiallisesti toteudu kaikkien sateenkaari-ihmisten kohdalla, on Pride tarpeen. Tarvittaessa vaikka jokaisessa kunnassa, kylässä ja kaupungissa.
Pekka Rantala, Setan puheenjohtaja (2023)
Priden juuret ovat Stonewallin mellakoissa Yhdysvalloissa, jossa sateenkaari-ihmiset nousivat vastustamaan poliisin mielivaltaa 28.6.1969 alkaen. Tunnetuimpiin aktivisteihin kuului drag queen Marsha P. Johnson.
Näiden tapahtumien jälkeen sateenkaariliike alkoi järjestäytyä ja perustaa järjestöjä. Ensimmäiseksi alkoivat Gay Pride -nimellä kulkeneet tapahtumat. Mukana oli yhtä lailla sukupuolivähemmistöjä, kuten myös Stonewallin mellakoissa.
Suomessa Priden juuret ovat 70-luvulla alkaneissa Setan Vapautuspäivissä.
Homoseksuaaliset teot dekriminalisoitiin Suomessa 55 vuotta sitten, mutta seksin suojaikärajat pidettiin korkeamalla ja asetettiin kehotukielto eli kotimainen sensuurilaki. Sateenkaariliike keskittyi kehotuskiellon kumoamiseen, asiallisen tiedon levittämiseen ja syrjinnän vähentämiseen.
Setan puheenjohtaja Pekka Rantala totesi, että Pride on pohjimmiltaan mielenosoitus ihmisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Nämä eivät vielä toteudu Suomessa, syrjintä on edelleen yleistä kaikilla elämänaloilla ja perus- ja ihmisoikeuksissa on parannettavaa.
“Niin kauan, kun yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät tosiasiallisesti toteudu kaikkien sateenkaari-ihmisten kohdalla, on Pride tarpeen. Tarvittaessa vaikka jokaisessa kunnassa, kylässä ja kaupungissa.”
Setan puheenjohtaja Pekka Rantala (2023)
Käytä perinteisen lipun lisäksi myös kahta uudempaa progressiivista sateenkaarilippua - löydät myös niiden värit alla olevalta sivulta.
Klikkaa tästä flagcolorcodes.comVaratkaa iso tila missä on avoimet ovet toiminnan ajan:
Oppaaseen on koottu käytännön toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta voidaan edistää henkilöstön ja toiminnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelussa sekä myös laajemmin arjen työssä.
Klikkaa tästä dropbox.comTietoa ja vinkkejä ammattilaisille sateenkaarinuorten
yhdenvertaiseen kohtaamiseen.
Muokattavissa oleva opetuspaketti on hyvä ja monipuolinen kokonaisuus, josta voi ottaa teeman ja tarpeen mukaan erilaisia harjoituksia (opetuskäyttöön).
Klikkaa tästä: dropbox.comPullonpyöritystä muistuttava peli, jota voi käyttää apuvälineenä käsiteltäessä koulussa, mediassa ja laajemmin yhteiskunnassa esiintyviä normeja. Pelin keskiössä ovat sukupuoleen, seksuaalisuuteen ja pari- ja perhesuhteisiin liittyvät normit, niiden tunnistaminen ja haastaminen.
Klikkaa tästä: dropbox.comSense of Belonging -hankkeen menetelmäopas on tarkoitettu nuoria työssään kohtaaville ammattilaisille ja se tarjoaa konkreettisia työkaluja sateenkaarierityiseen työskentelyyn.
Klikkaa tästä: diakonissalaitos.fiSinuiksi-palvelun ammattilaiset antavat tukea seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ja identiteettiään pohtiville ihmisille sekä heidän läheisilleen ja ammattilaisille.
Klikkaa tästä: sinuiksi.fiYK:n yleiskokous päätti vuonna 2013, että kesäkuun 1. päivää juhlistetaan kansainvälisenä vanhemmuuden päivänä. Päivänä keskitytään kunnioittamaan ja arvostamaan kaikkia maailman vanhempia. Vanhemmat ovat lasten kasvatuksen ja hyvinvoinnin ankkuri ja yhteisöidemme peruskivi.
Kansainvälisenä vanhemmuuden päivänä korostetaan vanhempien tärkeää roolia lasten kasvatuksessa. Täysimääräisen ja sopusointuisen kehityksen kannalta on tärkeää että lapsi saa kasvaa perheympäristössään ja onnen, rakkauden ja ymmärryksen ilmapiirissä.
Vanhemmuus on maailman tärkein tehtävä, missä jokainen tarvitsee ajoittain apua ja tukea. Vanhempien kokemus yksinäisyydestä sekä uupumus- ja masennusoireilu on kuitenkin sekä tutkimusten että perheiden palveluissa tehtyjen havaintojen perusteella valitettavan yleistä. Yhteiskunnan ja perheen lähiverkoston tulisi huolehtia siitä, että vanhempi saa tukea vanhemmuuteensa ja jaksamiseensa.
Vanhemmuudessa ei tarvita kalliita lomamatkoja, vaan lasten kanssa yhdessä hassuttelua, ihmettelyä ja nauramista sekä pysähtymistä lasten ja nuorten omien kiinnostusten kohteiden äärelle. Vanhemmuus on elämänmittainen matka, jonka aikana on mahdollista kasvaa ja kehittyä.
Aikuinen voi tarjota lapselle ja nuorelle tärkeän mallin avun hakemisesta haastavissa tilanteissa. Pysähtymisen teema nivoutuu myös siihen, miten vanhempi puhuu itselleen: Lapsille ja nuorille annettujen kehujen ja kannustamisen lisäksi vanhemman on tärkeää kannustaa lasten kuullen myös itseään.
Marttojen sivulta löydät listauksen vanhemmuudessa auttavista järjestöistä.
Klikkaa tästä: martat.fiTietoa vanhemmuudesta ja mielenterveydestä lapsen ikäluokittain.
Klikkaa tästä: mieli.fiTietoa tiivistetysti vanhemmuustaidoista ja riittävästä vanhemmuudesta.
Klikkaa tästä: mieli.fiMenetelmällä rakennetaan lapsen ja hänelle tärkeiden aikuisten välille yhteistä ymmärrystä sujuvasta arjesta.
Klikkaa tästä: mieli.fi
Polkupyörä itsessään on eräänlainen perinne. Monilla meistä on lämpimiä muistoja lapsuudesta, kun ajoimme naapurustossa suosikkipyörillämme, joita koristivat lisävarusteet kuten kellot ja korit. Aikuisuuteen kasvaessa pyöräily on ollut tärkeä siirtymävaihe, ja sen merkitys kasvaa ajan myötä.
Olipa kyseessä tavallinen kaksipyöräinen, maastopyörä tai apupyörillä varustettu pyörä, maailman pyöräilypäivä juhlistaa ajamisen riemua.
Varastoihin unohtuneet polkupyörät kaivetaan esiin, puhdistetaan pölystä ja otetaan mukaan ajelulle ystävien ja perheen kanssa. Monet kulkevat töihin pyörällä, ja toiset harkitsevat pyörän hankkimista päivittäiseksi kulkuvälineeksi.
Ei ole väliä, missä päin maailmaa olet — kaupunkisi tai kotikuntasi näyttää varmasti aivan erilaiselta, kun lähdet tutkimaan sitä polkupyörällä. Monissa kaupungeissa on omat pyöräilykaistat, joiden ansiosta voit ajaa omaan tahtiisi ja sinulle sopivalla tavalla. Lisäksi monet pyöräilijät suuntaavat mielellään kaupungin ulkopuolelle nauttimaan avarista maisemista ja maaseudun tuulen tuomasta vapauden tunteesta.
Euroopan pyöräilijöiden liiton pääsihteeri tohtori Bernhard Ensink totesi YK:n päätöksestä julistaa 3. kesäkuuta maailman pyöräilypäiväksi:
“Pyöräily tuo mukanaan sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöhyötyjä, ja se yhdistää ihmisiä.”
Maailman pyöräilypäivä on suhteellisen uusi — YK:n yleiskokous hyväksyi sen huhtikuussa 2018. Kerro juhlapäivästä muillekin!
YK:n yleiskokous julisti kesäkuun 5 päivän maailman ympäristöpäiväksi vuonna 1972. Siitä lähtien teemapäivä on tarjonnut jokavuotisen ikkunan keskusteluun ympäristön merkityksestä, tarpeesta suojella luontoa sekä välttämättömyydestä säilyttää elinympäristömme elinkelpoisena ja lajistoltaan moninaisena, jotta sekä nykyiset että tulevat sukupolvet voivat siitä nauttia.
Päivän tarkoituksena on myös rohkaista ihmisiä ympäristöä vaaliviin toimiin sekä kannustaa jokaista tarkastelemaan omia luontoon liittyviä asenteitaan ja toimintatapojaan. Erilaisia tapahtumia järjestetään ympäristöpäivän kunniaksi yli sadassa eri maassa. Ympäristöpäivän teema vaihtuu vuosittain.
Maailman ympäristöpäivä 2026 keskittyy ilmastonmuutokseen – kiireellisiin signaaleihin, joita Maa lähettää, ja signaaleihin, joita päätämme lähettää takaisin.
Tänä maailman ympäristöpäivänä UNEP käynnistää maailmanlaajuisen ilmastotanssihaasteen – ja me tarvitsemme sinut sen keskiöön. Ei katsojaksi, vaan viestin välittäjäksi.
Pyydämme sinua tekemään äänesi kuulluksi – tanssin avulla – ja yhdessä voimme lähettää selkeän ja yhtenäisen viestin maailman johtajille: suojelkaa planeettaamme tämän ja seuraavien sukupolvien hyväksi.
Luo yksinkertainen ja helposti toistettavissa oleva tanssivideo, joka kuvastaa yhteistä päättäväisyyttämme toimia yhdessä – olipa kyse ilmastoriskien, vaikutusten tai päästöjen vähentämisestä.
Kuvaa se missä tahansa. Jaa se. Remixaa muiden videoita. Haasta oma verkostosi mukaan.
Käytä somessa #NowForClimate ja merkitse myös @UNEP
Sivulta löydät useita menetelmiä ympäristökasvaukseen. Voit suodattaa hakutuloksia teemoittain, ikäryhmittäin tai menetelmän tyypin mukaan.
Klikkaa tästä: wwf.fiOhjeistus kuvitteellisen maailman johtajien huippukokouksen sisältävän työpajan järjestämiseen.
Klikkaa tästä: wwf.fiHarjoituksia tulevaisuustyöskentelyyn. Opas antaa välineitä tulevaisuususkon vahvistamiseen ja mahdollisten tulevaisuuksien kuvittelemiseen.
Klikkaa tästä: nuori.fiOpas tarjoaa sekä teoreettisen pohjan että käytännön työkalut osallistavan ja puntaroivan demokratian menetelmien käyttöön.
Klikkaa tästä: climentines.euHarjoituksia vaateteollisuuden vastuullisuuden käsittelyyn.
Klikkaa tästä: nuortenakatemia.fiAamunavauksessa kerrotaan ensin vastuullisesta kuluttamisesta ja viherpesusta. Sen jälkeen luetaan kuusi väitettä. Osallistujat vastaavat väitteisiin peukkupalautteella.
Klikkaa tästä: nuortenakatemia.fiMateriaalit tukevat nuorisotyöntekijöiden ilmastovaikuttamisosaamista sekä nuorten ilmastotoimintaa.
Klikkaa tästä: nuortenakatemia.fiOppimateriaalia nuorten kriittisen medialukutaidon vahvistamiseksi eläinten oikeuksien näkökulmasta. Sopii yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille.
Klikkaa tästä: nuortenakatemia.fiMaailman valtamerien päivä muistuttaa kaikkia valtamerien tärkeästä roolista jokapäiväisessä elämässä. Ne ovat planeettamme keuhkot ja tärkeä ravinnon ja lääkkeiden lähde sekä kriittinen osa biosfääriä. Päivän tarkoituksena on tiedottaa yleisölle ihmisen toiminnan vaikutuksesta valtameriin, kehittää maailmanlaajuinen kansalaisliike valtamerten puolesta sekä mobilisoida ja yhdistää maailman väestö hankkeessa, joka pyrkii kestävään valtamerten hoitoon.
Alun perin merien päivän idea syntyi Rion kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 1992, mutta virallisesti päivä päätyi YK-kalenteriin yleiskokouksen päätöksen myötä vuonna 2008.
Vuoden 2026 teemana on “reimagine” eli uudelleen kuvittelu.
Paremman tulevaisuuden uudelleenkuvitteleminen on ensimmäinen askel sen rakentamisessa. Olemme liian kauan kohdelleet merta valtavana, etäisenä ja meistä erillisenä. Loimme tämän etäisyyden itse. Meri on aina virtannut lävitsemme, hengittämässämme ilmassa, syömässämme ruoassa ja ilmastossa, joka mahdollistaa elämämme.
Nyt meitä kutsutaan kuvittelemaan tämä suhde uudelleen. Ensimmäistä kertaa sukupolveen ihmiskunta on päättänyt hallita merkittävää osaa jaetusta valtamerestämme yhdessä. BBNJ-sopimuksen voimaantulo ei ole neuvottelujen loppu, vaan muutoksen alku, jota mikään sopimus yksinään ei voi saattaa päätökseen.
“Reimagine” pyytää meitä kuromaan umpeen tätä etäisyyttä yhdessä. Siirtymään valtameren anteliaisuuden passiivisista perijöistä sen tulevaisuuden aktiivisiksi vartijoiksi. Hallitsemaan paitsi rajojemme ulkopuolella, myös sokeiden kulmiemme ulkopuolella, ottamisen tapojen, siiloissa toimimisen ja sen uskomuksen ulkopuolella, että asioiden on pysyttävä niin kuin ne ovat olleet.
Valtameremme lämpötiloineen, virtoineen ja elämänmuotoineen pitävät yllä ihmiselämää tekemällä maapallostamme elinkelpoisen. Juomavetemme, sään ääri-ilmiöt, rantaviivamme, suurin osa ruuastamme, kauppareittimme ja joka hengittämämme happi ovat merien säännöstelemiä. Tästä syystä meriemme suojelu on tärkeä resurssi osana kestävää tulevaisuuttamme – varsinkin kun joudumme yhä useammin ajattelemaan sitä resurssina, joka joudumme suojelemaan omilta teoiltamme.
Yhä useammin valtameret päätyvät jokapäiväiseen uutisvirtaamme esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden, merenpinnan nousun, uusien merireittien avautumisen tai merissä kelluvan muovijätteen myötä. Tätä kuoriintuntuvammin ymmärrämme myös sen, kuinka tärkeää merien suojelu on.
Sivulta löydät kootusti tietoa meristä, niiden luokittelusta ja erilaisista merten ilmiöistä.
Klikkaa tästä: ilmatieteenlaitos.fiSivulta voit katsoa livelähetyksiä meristä. Näet myös kameroiden sijainnin ja alueen tarkemmat tiedot.
Klikkaa tästä: explore.orgTutki, pohdi, opi uutta, vaikuta ja ota kantaa. Näillä sivuilla seikkailet Itämeren rannoilla, sukellat pinnan alle ja opit tuntemaan meidän mertamme.
Klikkaa tästä: innostuitameresta.fiAri Heinilän elokuvassa (44 min) puikkelehditaan saariston sokkeloissa, sukelletaan syvyyksiin ja tutustutaan erilaisin meriharrastuksiin sekä Itämeren lajeihin. Elokuva on ladattavissa maksutta Koulukinosta.
Klikkaa tästä: innostuitameresta.fi